Teatterin ensi-ilta Blutbrot: Natsien synkkä pakotarina paljastettiin
Miriam Unterthinerin teos "Blutbrot" valaisee natsien pakolaisapua Etelä-Tirolissa. Ensi-ilta Aachenin teatterissa, ensi-ilta Wienissä.

Teatterin ensi-ilta Blutbrot: Natsien synkkä pakotarina paljastettiin
Näytelmä synkästä menneisyydestä ja natsien pakoon auttamisesta on tällä hetkellä valokeilassa Wienin Theatre am Werkissä: lahjakkaan kirjailijan Miriam Unterthinerin "Blutbrot". Etelä-Tirolissa vuonna 1994 syntynyt ja ”nuorena kirjailijana” juhlittu Unterthiner tuo tämän teoksen lavalle viihdyttävänä, mutta ajatuksia herättävänä teatteriteoksena. Ensi-ilta oli kaksi viikkoa sitten Aachenin teatterissa, ja nyt TomasSilencen ohjaama Itävallan ensi-ilta herättää sensaatiota.
Mutta mistä "verileipä" on kysymys? Teos käsittelee humoristisesti vakavaa kysymystä natsien auttamisesta pakenemaan toisen maailmansodan jälkeen. Gerhard Bast, nimeltään natsi, mainitaan esimerkkinä niistä, jotka auttoivat pakoon tuolloin. Tarina pyörii myös juutalaisten pakoreittien ympärillä ja käsittelee siten kollektiivista syyllisyyttä ja kieltäytymistä hyväksyä sitä Etelä-Tirolin alueella, jossa monet ihmiset Itävallan ja Italian välillä eivät tunne kuuluvansa mihinkään kansakuntaan.
Erityinen menestyksen resepti
Unterthiner on tehnyt hyvää työtä: ”Blutbrot” ei ainoastaan saanut Kleist-palkinnon uudesta draamasta, vaan on myös Itävallan kirjapalkinnon listalla. Tämän 15.1.2025 julkistetun palkinnon arvo on 10 000 euroa. Kielitaiteen opinnäytetyönä hän antoi teoksen erityisen vaikutuksen, joka ilahdutti tuomaristoa, joka kuvaili sitä runolliseksi ja konkreettiseksi.
Theatre am Werkin tuotanto, jossa TomasSilence toimi taiteellisena johtajana vuosina 2015–2023, loistaa Stephan Weberin luovalla näyttämöllä, joka kuvaa vuoristomaisemaa, joka tulkitaan myös hapanleipäksi. Viisi näyttelijää Giovanna Bolligerin mustissa, valkoisissa ja vaaleanpunaisissa puvuissa koostuva kuoro tuo tapahtumaan raitista ilmaa ja yhdistää ainutlaatuisella tavalla kuoroteatterin ironiseen katseeseen perinteisiä arvoja kohtaan.
Näkemyksiä taustasta
Unterthiner itse osallistuu tapahtumiin ja keskustelee omaelämäkerrasta taustastaan. Hän sai inspiraationsa keskusteluista isoisänsä kanssa, joka tiesi salakuljetusreitit hyvin sodan jälkeen. Näin hän onnistuu viemään katsojan takaisin aikaan, jolloin pako ja syyllisyyden kieltäminen leimasivat arkea.
Tunnin ilman väliaikaa kestävä esitys 10.10.2025 yhdistää synkän tarinan humoristisiin elementteihin ja luo siten sillan tämän päivän muistokulttuuriin. Unterthiner kietoi sen taitavasti arkielämän kertomukseen ja hyödyntää taitavasti usein tukahdutettua aihetta. Tämä ei tuo lavalle vain sodanjälkeisten vuosien karua todellisuutta, vaan myös rotan linjalla nimettömyyteen siirtyneiden ihmisten kohtaloita.
Teatterilla oli tärkeä rooli sodan jälkeisellä ajalla viihdyttämisen lisäksi myös sosiaalisten konfliktien ratkaisemisessa. Kuten sodanjälkeisen ajan historialliset teatteriesitykset, joita pidettiin usein tilapäisillä näyttämöillä syyllisyyden ja vastuun käsittelemiseksi, myös ”Verileipä” osoittautuu näytelmäksi, joka paitsi naurattaa, myös kutsuu ajattelemaan.
Liikuttava ja syvästi koskettava ohjelma on vakiinnuttanut asemansa työteatterissa, ja ”Blutbrotin” kanssa Miriam Unterthiner seuraa näkymätöntä polkua naurun ja surun, syyllisyyden ja vastuun välillä.