Teatterin ensi -ilta Blutbrot: Natsien tumma paeta tarina paljastettiin

Teatterin ensi -ilta Blutbrot: Natsien tumma paeta tarina paljastettiin

Näytelmä pimeästä menneisyydestä ja natsien paeta auttamisesta on tällä hetkellä valokeilassa Wienin teatterissa: “Blutbrot” lahjakas kirjailija Miriam Unterthiner. Unterthiner, joka syntyi Etelä-Tyrolissa vuonna 1994 ja jota juhlitaan ”nuorena kirjailijana”, tuo tämän teoksen lavalle viihdyttävänä, mutta ajatuksia herättävänä teatterikappaleena. Ensi -ilta pidettiin kaksi viikkoa sitten teatterin Aachenissa, ja nyt Tomassilenssin ohjaama Itävallan ensi -ilta aiheuttaa sensaation.

Mutta mistä "verileipä" on? Teos käsittelee humoristisesti vakavaa kysymystä natsien paeta toisen maailmansodan jälkeen. Gerhard Bast, nimeltään natsi, mainitaan esimerkkinä niistä, jotka auttoivat paeta tuolloin. Tarina kiertää myös juutalaisten pakolaisten reittien ympärillä ja käsittelee siten kollektiivista syyllisyyttä ja kieltäytymistä sopia siitä Etelä -Tyrolin alueella, missä monet Italian ja Italian väliset ihmiset eivät tunne, että he kuuluvat mihinkään kansakuntaan.

Hyvin erityinen resepti menestykseen

Unterthiner on tehnyt hyvää työtä: ”Blutbrot” ei myöskään myöskään palkittu Kleist -palkinnolla uudesta draamalle, vaan se on myös Itävallan kirjapalkinnon valinnassa. Tämä palkinto, joka on ilmoitettu 15. tammikuuta 2025, on 10 000 euron arvoinen. Hänen viimeisenä väitöskirjaansa kielitaiteen opinnoistaan ​​hän antoi teokselle erityisen kosketuksen, joka innosti tuomaristoa, joka kuvasi sitä runolliseksi ja betoniksi.

Teatterin tuotanto, jossa Tomassilence oli taiteellinen johtaja vuosina 2015-2023, loistaa Stephan Weberin luovan vaiheen kanssa, joka kuvaa vuoristomaisemaa, joka tulkitaan myös hapanleipäksi. Giovanna Bolligerin mustan, valkoisen ja vaaleanpunaisen pukujen viidestä näyttelijästä koostuva kuoro tuo henkeä raikasta ilmaa menettelyihin ja yhdistää ainutlaatuisesti kuoron teatterin ironiseen katsaukseen perinteisiin arvoihin.

Näkemykset taustasta

Unterthiner itse osallistuu tapahtumiin ja keskustelee hänen omaelämäkerrallisesta taustastaan. Hän sai inspiraationsa keskusteluista isoisänsä kanssa, joka tunsi salakuljetusreitit hyvin sodan jälkeen. Tällä tavalla hän onnistuu ottamaan yleisön takaisin aikaan, jolloin paeta ja syyllisyyden kieltäminen luonnehtivat jokapäiväistä elämää.

Esitys 10. lokakuuta 2025, joka kestää tunnin ilman väliaikaa, yhdistää tumman tarinan humoristisiin elementteihin ja luo siten sillan nykypäivän muistokulttuuriin. Unterthiner kääri sen taitavasti arjen kertomukseen ja hyödyntää taitavaa aihetta, joka usein tukahdutetaan. Tämä ei vain tuo sodanjälkeisten vuosien ankaraa todellisuutta lavalle, vaan myös rotan linjoja liikkuvien ihmisten kohtalot nimettömyyteen.

Teatterilla oli tärkeä rooli sodanjälkeisenä aikana viihdyttämällä, vaan myös käsittelemällä sosiaalisia konflikteja. Kuten sodanjälkeisen ajanjakson historialliset teatteriesitykset, jotka usein tapahtui hätävaiheissa syyllisyyden ja vastuun torjumiseksi, ”Verileipä” osoittautuu myös näytelmäksi, joka ei vain saa sinut nauramaan, vaan myös kutsuu sinua ajattelemaan.

Ohjelma, joka liikkuu ja syvästi koskettaa, on vakiinnuttanut asemansa teatterissa työssä, ja ”Blutbrot” Miriam Unterthiner seuraa näkymätöntä polkua naurun ja surun välillä, syyllisyyden ja vastuun välillä.