Hedelmällisyyskeskuksen kymmenen vuotta: Ainutlaatuiset perhetarinat kukoistavat

Hedelmällisyyskeskuksen kymmenen vuotta: Ainutlaatuiset perhetarinat kukoistavat

Vuonna 2025 Wienin hedelmällisyyskeskus viettää vuosipäivää: kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen laitos on vakiinnuttanut asemansa yhteyspisteenä pariskunnille, jotka haluavat lapsia. uudelleen kuriiri raportoitu. Avajaiset tapahtuivat vain kuukausia sen jälkeen, kun lakimuutos salli samaa sukupuolta olevien parien luovuttajan sperman käytön. Sen jälkeen yli 1 300 paria on hoidettu, ja määrä kasvaa tasaisesti joka vuosi. Alun perin keskukseen saapui vain 50 paria vuodessa, mutta nyt niitä on paljon enemmän.

Hoidon vaatimukset ovat samat queer-pareille ja heteroseksuaalisille pareille, lukuun ottamatta tarvetta käyttää luovuttajan siittiöitä. Ennen keinosiemennystä tarvitaan notaarin vahvistama asiakirja, jossa luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet määritellään selkeästi. Hoidon kustannukset tulee maksaa yksityisesti, vaikka on IVF-rahasto, joka kattaa joissain tapauksissa jopa 70 prosenttia neljän hoitosyklin kustannuksista.

Pelkoja ja tukea

Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja poliittinen kehitys vaikuttavat perheen perustamiseen pyrkivien parien pelkoihin. Tämä on erityisen ilmeistä monien queer-parien keskuudessa, jotka tulevat usein Wienistä tai ulkomailta. He etsivät tukea kotimaansa poliittisen tilanteen vuoksi. Kerstin ja Sonja, lesbopariskunta, joka otti yhteyttä keskukseen vuonna 2020, ovat tästä esimerkki. Heidän tyttärensä Iva syntyi vuonna 2021, ja he korostavat, että heidän perheensä ja ystävänsä tukevat heidän halua saada lapsia monin tavoin.

Kerstinille ja Sonjalle avoin kommunikointi tyttärensä kanssa on tärkeää. He selittävät Ivalle, että hänellä on kaksi äitiä ja että hän voi tavata spermanluovuttajansa 14-vuotiaana. Huolimatta pelosta mahdollisesta kiusaamisesta koulussa, he korostavat tyttärensä rakastavaa kasvatusta.

Lisääntymislääketiede siirtymävaiheessa

Lisääntymislääketieteen edistämisen yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon myös tähän kehitykseen liittyvät instituutiot ja lait. Toinen artikkeli aiheesta LMU klinikka korostaa, että monet säädökset, kuten lähes 30 vuotta vanha alkionsuojelulaki, eivät ole enää ajan tasalla. Tämä laki ei kata lisääntymislääketieteen viimeisintä kehitystä ja aiheuttaa siksi tarpeettomia riskejä äidille ja lapselle.

Professori tohtori Christian Thalerin johtama asiantuntijaryhmä vaatii uutta lakia, joka käsittelee myös esimerkiksi naisten munasolujen luovuttamista syöpähoidon jälkeen ja ylimääräisten alkioiden käsittelyä. Kun otetaan huomioon perhemuotojen lisääntyvä monimuotoisuus Itävallassa ja maailmanlaajuisesti, on aika mukauttaa lainsäädäntökehystä vastaavasti.

Perheen perustamisen eettiset ulottuvuudet

Tärkeä aihe lisääntymislääketieteessä ovat uusista perheen perustamismahdollisuuksista nousevat eettiset kysymykset. The Eettinen neuvosto tuo esiin mielenkiintoisia näkökohtia: keinosiemennys, sukusolujen ja alkioiden jäädyttäminen sekä siittiöiden luovutusmahdollisuus erottavat usein biologisen ja sosiaalisen vanhemmuuden. Tämä kehitys herättää kysymyksiä, kuten sellaisten lasten alkuperä ja identiteetit, joiden vanhemmuus ei välttämättä ole biologista.

Keskustelu ylimääräisten alkioiden käytön säännellyistä menettelyistä hoitojen jälkeen on myös olennaista. Eettisiä huolenaiheita nousevat usein esiin myös lasten nimettömästä luopumisesta ja mahdollisesta erityisominaisuuksista kärsivien lasten valinnasta tai alkioiden geenimanipulaatiosta.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että Wienin hedelmällisyyskeskus ei tarjoa vain tärkeitä lääketieteellisiä palveluita, vaan on myös aktiivinen lisääntymiseen ja perheen perustamiseen liittyvässä polttavassa sosiaalisessa ja eettisessä keskustelussa. Polku perheeseen on edelleen täynnä haasteita, mutta tämänkaltaisilla instituutioilla on ratkaiseva rooli parien tukemisessa tällä matkalla.