Ludwig ajaa videovalvontaa Wienissä: askel kohti kontrollivaltiota?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Wien aikoo laajentaa videovalvontaa rikosten ehkäisemiseksi pormestari Ludwigin ja sisäministeri Karnerin tukemana.

Wien plant den Ausbau der Videoüberwachung zur Verbrechensprävention, unterstützt von Bürgermeister Ludwig und Innenminister Karner.
Wien aikoo laajentaa videovalvontaa rikosten ehkäisemiseksi pormestari Ludwigin ja sisäministeri Karnerin tukemana.

Ludwig ajaa videovalvontaa Wienissä: askel kohti kontrollivaltiota?

Videovalvontaa voitaisiin pian laajentaa Wienissä. Pormestari Michael Ludwig (SPÖ) tukee sisäministeri Gerhard Karnerin (ÖVP) suunnitelmia laajentaa valvontaa muualla. Tällä hetkellä vain 20 paikkaa Itävallassa on varustettu videovalvonnalla, mukaan lukien Reumannplatz ja Praterstern, Keplerplatz ja Karlsplatz Wienissä. Näillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti edistämään rikollisuuden ehkäisyä.

Tälle pohjan on luotu uusi sisäministeriön asetus. Se mahdollistaa kameroiden asentamisen paikkoihin, joissa on todisteita "vaarallisista hyökkäyksistä tai rikollisista rakenteista". Aikaisemmin tämä oli mahdollista vain paikoissa, joissa vaaratilanteita oli jo kirjattu. Kuitenkin, mihin nämä uudet kamerat asennetaan, on edelleen ilmassa.

Wienin vihreät ovat skeptisiä. He varoittavat laajasta valvonnasta ilman erityistä syytä ja puhuvat tehokkaan aselain puolesta. Puolueen johtaja Judith Pühringer ei ole kriittisesti tarkkailumahdollisuuksien ehtymisen suhteen. FPÖ:llä on myös ristiriitainen asenne: se on avoin kameroille rikollisissa paikoissa, mutta samalla tekee selväksi, että perusoikeuksia ja kansalaisvapauksia on suojeltava.

Tietosuoja-asiantuntija Nikolaus Forgo ilmaisee huolensa "valvontatilan" mahdollisesta kehittymisestä. Hän pelkää, että uusi asetus voi olla oikeudellisesti kiistanalainen ja että perustuslakituomioistuin tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi tarkistaa sen. mukaan Itävallan hallitus Kuvatiedot, mukaan lukien videotallenteet, kuuluvat henkilötietoihin, jos henkilöt ovat selvästi tunnistettavissa tai heidän henkilöllisyydestään on mahdollista tehdä johtopäätöksiä.

Videovalvonnan oikeudellinen kehys on monimutkainen. Vastuuhenkilöiden tulee ennen käyttöönottoa huolellisesti harkita, onko valvonta sallittu. Tietyissä tapauksissa tietosuojavaikutusten arviointi vaaditaan, toisissa ei. Toinen tärkeä yksityiskohta on, että tallennuksia voidaan yleensä säilyttää vain 72 tuntia, ellei ole erityistä syytä säilyttää niitä pidempään. Valvonta-alueiden merkitseminen on myös lakisääteinen vaatimus.

Keskustelu videovalvonnasta on kuuma aihe myös kansainvälisesti. Saksassa, kuten verkkosivuilla BFDI on kirjattu, samanlaisia ​​suuntauksia on nousemassa valvontakameroiden lisääntyessä ja valvontaan uusissa teknisissä vaihtoehdoissa. Tässä kuitenkin korostetaan myös sitä, että tietosuojan on säilyttävä keskeisenä huolenaiheena kansalaisten perusoikeuksien suojelemiseksi.

Lopuksi jää nähtäväksi, toteutetaanko Wienin videovalvontasuunnitelmat konkreettisesti ja miten. Keskustelu on avattu ja sitä jatketaan intensiivisesti sekä poliittisella että yhteiskunnallisella tasolla.