Itävallan ostovoima vuonna 2025: Maaseutualueet kokevat nousukauden!

Itävallan ostovoima vuonna 2025: Maaseutualueet kokevat nousukauden!

Ostovoiman viimeisin kehitys Itävallassa osoittaa selvästi noususuhdanteen. Miten elektro.at raportoi, RegioData Research on julkaissut kattavan analyysin, joka osoittaa, että nimellinen ostovoima on kasvanut keskimäärin lähes 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä on tervetullut käännekohta, varsinkin vuosien korkean inflaation jälkeen, joka on rasittanut vakavasti itävaltalaisten taloudellista joustavuutta.

Keskimääräisen ostovoiman nousu vuoden 2014 noin 20 400 eurosta noin 28 000 euroon vuonna 2024 on pohjimmiltaan huomattava, noin 40 prosentin kehitys. Vaikka korkeat inflaatiovuodet 2022 ja 2023 eivät kyenneet täysin hillitsemään nimellistulon kasvua, on syytä toivoa: vuodelle 2025 ennustetaan alle 3 prosentin inflaatiota, mikä voi entisestään kasvattaa reaalista ostovoimaa.

Alueelliset erot

Analyysi osoittaa myös merkittäviä eroja ostovoimassa. Vaikka maaseutupiireissä, kuten Lienz (+54 %), Murau (+53 %) ja Tamsweg (+51 %), on merkittävää kasvua, mutta ostovoima on pysähtynyt monissa kaupunkikeskuksissa. Erityisen huomionarvoista on, että Wienin kaupunki, jonka keskimääräinen ostovoima on 27 326 euroa, on nyt noin 1 000 euroa alle Itävallan keskiarvon, on laskenut. Tilanne on huono pienituloisilla alueilla: Rudolfsheim-Fünfhaus päättää listan vain 22 600 eurolla.

Mutta Wienin sisällä on myös eroja. Wienin keskustan asukaskohtainen ostovoima on korkein, 44 686 euroa, kun taas muiden kaupunginosien on tyytyttävä alle 30 prosentin nousuun. Vain 14 prosentin kasvulla kantakaupungissa on alhaisin kasvu kaikista kaupunginosista. Toisaalta maaseutualueet ovat hyötyneet viime vuosina merkittävästä kasvusta.

Katsaus rajojen yli

Mielenkiintoista, tutkimus, jonka on tehnyt... retail-news.de Saksalaisten keskimääräinen ostovoima vuonna 2025 on 29 566 euroa asukasta kohden, mikä vastaa 2 prosentin nimellistä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä luvut osoittavat, että vaikka inflaatiopaineet tuntuvat myös siellä, ostovoima maaseudulla yleisesti kasvaa, kun taas suuret kaupungit pysähtyvät. Esimerkiksi Baijeri on Saksan listan kärjessä 31 907 euron ostovoimalla.

Nykyiset haasteet, kuten elinkustannusten nousu ja epävarmuus työmarkkinoilla, vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Saksan talousinstituutti (IW) osoittaa myös tutkimuksessaan, että ostovoima ei määräydy pelkästään tulojen vaan myös elinkustannusten perusteella, mikä kuvastaa Itävallan todellisuutta. tagesschau.de.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Itävalta on taloudellisesti oikealla tiellä vallitsevista haasteista huolimatta. Vaikka maaseutukunnat ovat kuromassa kiinni, jakelun eriarvoisuus on edelleen haaste, johon on puututtava. Nouseva vauraus on ilon aihe, mutta myös herätys, ettei kaupunkikeskuksia saa unohtaa.