Huivien käyttö tytöille kielletty: Islamilainen yhdistys uhkaa haastaa oikeuteen!

Huivien käyttö tytöille kielletty: Islamilainen yhdistys uhkaa haastaa oikeuteen!

Itävallassa on vireillä yhteiskuntapoliittinen keskustelu, joka ei koske vain alle 14-vuotiaita tyttöjä, vaan myös koko muslimiyhteisöä. Hallitus on esittänyt uuden alaikäisten huivikiellon, jonka on määrä astua voimaan tammikuussa 2026. Suunnitelma herättää jo nyt kiivasta keskustelua, ja monet äänet arvostelevat sitä askeleena väärään suuntaan.

Islamilainen liitto (IF), maan toiseksi suurin moskeijayhdistys, ilmaisee vahvan huolensa ja näkee lain poliittisen motivaation ilmaisuna, joka voisi hyötyä islamin vastaisista virroista. Hän kuvailee huivia kulttuuri-identiteetin ilmaisuksi, sillä uskonnon näkyvyydellä ei ole negatiivista vaikutusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. ÖVP:n integraatio- ja nuorisoministeri Claudia Plakolm kuvaili lasten huivit "sorron merkiksi" ja selitti, että tytöt Itävallassa "voivat kasvaa vapaasti, näkyvästi ja itsemääräävinä".

Ärsytystä muslimien keskuudessa

IF ei vain arvostele poliitikkojen symbolista politiikkaa, vaan myös varoittaa mahdollisesta muslimeihin kohdistuvien rasististen hyökkäysten lisääntymisestä. "Itsemäärääminen kieltojen kautta? Se ei voi olla oikea tapa", korostaa IF:n tiedottaja. Tämä korostaa perustavanlaatuista ristiriitaa käsityksissä: monille naisille, jotka päättävät käyttää hijabia, se on ilmaus heidän uskonnollisista vakaumuksistaan ​​eikä sorron symboli. Julkiseen keskusteluun vaikuttavat voimakkaasti ennakkoluulot.

Asiaa pohdittaessa jää usein huomiotta, että alle 14-vuotiaille tytöille ei anneta riittävästi ääntä tehdä näitä päätöksiä. Kriitikot väittävät, että huivia ei pitäisi käyttää kouluopetuksessa ja julkisissa laitoksissa kulttuuristen normien vaikutuksen rajoittamiseksi. Monet pitävät tätä näkemystä kuitenkin syrjivänä ja lisää eristäytymisen tunnetta muslimiyhteisössä.

Sosiaalipolitiikka keskiössä

Suunnitelluista muutoksista ei keskustella pelkästään Itävallassa. Vastaavia ponnisteluja on nähtävissä Saksassa, jossa uskonnollisten vaatteiden käyttöä julkisessa palveluksessa rajoittavat määräykset ovat lisääntyneet viime vuosina. Naisjärjestön IGMG:n puheenjohtaja Aynur Handan Yazıcı arvostelee voimakkaasti tällaisia ​​suunnitelmia, jotka voivat vaikeuttaa musliminaisten edustusta tärkeissä tehtävissä. Hän näkee kiellot "yhteiskunnallis-poliittisena fiaskona" ja vaatii uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen osallistumista.

Erityisen huomionarvoista on myös keskustelu musliminaisten näkyvyydestä avaintehtävissä. Monet naiset, jotka käyttävät hijabia, tekevät ilman sitä työelämässään, jotta heidät otettaisiin vakavasti. Radikaalit uskonnolliset diskurssit käyttävät huivikiistoja edistääkseen "me vastaan ​​he" -mentaliteettia ja ruokkivat pelkoa siitä, että länsi toimii muslimiyhteisöä vastaan. On tärkeää kyseenalaistaa nuoria tyttöjä itseään ja edistää avoimempaa, uskonnollisesti herkkää asennetta.

Uuden lakiesityksen valossa kysymys ei ole vain siitä, mitä lainsäädäntö tarkoittaa huivin käyttämiselle, vaan myös siitä, miten me yhteiskunnana haluamme käsitellä monimuotoisuutta ja uskonnollista identiteettiä. Islamilainen liitto suunnittelee jo tarkkailevansa tarkasti lainsäädäntöprosessia ja ryhtyvänsä mahdollisiin lainvastaisiin toimiin lähettääkseen selkeän viestin yhteisölleen.