Kuolemattomuus taiteessa: luettavaa ja näyttely Ottakringissa!

Kuolemattomuus taiteessa: luettavaa ja näyttely Ottakringissa!

Kunst-projekte-yhdistys Wienissä järjestää 16.11.2025 erityisen avoimen lukuillan mottona "kuolematon". Tämä tapahtuma tarjoaa alustan luoville mielille ja korostaa taiteen, kirjallisuuden ja kuolemattoman perunan monipuolista suhdetta. Illalla esiintyy lukuisia lahjakkaita kirjailijoita ja taiteilijoita, jotka eivät vain esittele teoksiaan, vaan myös kertovat perunan historiasta ja merkityksestä kulttuurissa.

Tilaisuudessa tekstinsä esittelevät kirjoittajat Doris Kloimstein, Franziska Bauer, Jacqueline Fedy ja Daniela Noitz. Erityisen mielenkiintoista on, että Jacqueline Fedy esittelee tänä iltana lastenkirjansa ranskalaisesta agronomista Antoine-Augustin Parmentierista. Vuodet 1737–1813 asunut Parmentier aloitti perunanviljelyn Ranskassa ja Euroopassa tehden perunasta tärkeän ravinnonlähteen, mm. Wikipedia raportoitu. Hänen elämäntyönsä, johon kuuluu myös lukuisia tieteellisiä julkaisuja, vaikutti ratkaisevasti elintarviketurvaan Ranskassa.

Taide ja perunat – kiehtova yhteys

Osana tapahtumaa taiteilija Martin Hammerschmid esittelee näyttelynsä "Life Drawings 2025". Hän korostaa alaston- ja muotokuvissaan erityisesti tunteita ja yhdistää siten esityksen abstraktisuuteen. Salzburgissa syntynyt ja Wienissä vuodesta 2023 näyttelyissä ollut Hammerschmid täydentää illan konseptia jännittävällä tavalla. Näyttely on katsottavissa 14.12.2025 asti.

Etelä-Amerikasta 1500-luvulla Eurooppaan saapunut peruna, joka on usein ymmärretty väärin eläinten rehuksi, on löytänyt paikkansa myös taiteessa. Sitä käyttävät keskeisenä aiheena monet taiteilijat, kuten Vincent van Gogh kuuluisassa maalauksessaan "Perunansyöjät". Sen mukaan Saksan perunamuseo Mukula on muuttunut köyhien ruoasta laihdutusaineeksi nykyaikaisessa ruokavaliossa, ja sitä arvostetaan "välttämättömänä pelastajana hätätilanteissa".

Pelosta hyväksymiseen

Huolimatta alkuperäisistä ennakkoluuloista ja jopa viljelykiellosta vuoteen 1772 saakka, Parmentierilla oli ratkaiseva vaikutus perunan hyväksymiseen. Seitsemänvuotisen sodan aikana hänet vangittiin ja hänen oli käytettävä mukulaa ravinnon lähteenä - hän tunnisti nopeasti sen arvon ja alkoi mainostaa sen etuja. Tämä johti lopulta siihen, että Pariisin lääketieteellinen tiedekunta julisti perunan syötäväksi vuonna 1772, mikä loi alustan sen läpimurtolle.

Marraskuun 16. päivän tapahtuma ei ole vain luovan ilmaisun juhla, vaan myös katsaus perunan yllättävään ja usein aliarvostettuun historiaan taiteessa ja kirjallisuudessa. Tekijät ja taiteilijat antavat yleisölle mahdollisuuden löytää uudelleen "Maan aarteen" monet puolet ja kulttuurinen merkitys.