Uudisrakentaminen Itävallassa: Asuntopula jatkaa kasvuaan tuista huolimatta!

Uudisrakentaminen Itävallassa: Asuntopula jatkaa kasvuaan tuista huolimatta!

Wienissä asuntorakentaminen on vaihtelevaa. Uudisrakennustuet kokivat noususuhdanteen vuonna 2024, mikä loisti valonsäteen jo ennestään kireään asuntotilanteeseen. Trend mukaan rahoitussitoumuksia oli yhteensä noin 19 200, mikä vastaa ilahduttavaa 13 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Myös asumistukien menot nousivat 14 prosenttia 2,51 miljardiin euroon palaten 2010-luvun alun tasolle.

Erityisen huomionarvoisia ovat suuret uudisrakennustuet, jotka ovat nousseet 27 prosenttia. Yhdistyksen puheenjohtaja Robert Schmid on optimistinen ja korostaa, että tämä noususuunta voi auttaa poistamaan asuntopulan. Mutta hän myös varoittaa: Rakennustuotannon vakauttamiseksi ja kohtuuhintaisten asuintilojen luomiseksi on omaksuttava innovatiivisia lähestymistapoja ja pidettävä rakennuskustannukset kurissa.

Peruskorjaustilastot ja lainojen korot

Peruskorjausrahoituksen osalta tilanne on täysin toinen. Tilastot osoittavat rentoutumista, mutta tätä ei voida pitää positiivisena. Korjausrakentamisen menot laskivat 6 prosenttia vain 650 miljoonaan euroon ja korjausrakennuksiin virtasi valtion rahoitus mukaan lukien yhteensä 2,15 miljardia euroa. Tämän alueen lasku herättää kysymyksiä, etenkin kun otetaan huomioon korkeat lainakorot ja KIM-asetuksen aiheuttamat kohonneet rakentamishinnat, jotka rasittavat rakennuslupia voimakkaasti.

Vuonna 2024 rakennuslupia oli 51 500, mikä on noin kolmanneksen alle kymmenen vuoden keskiarvon. Asuntorakentamisaste – asuntojen rakennuslupien määrä tuhatta asukasta kohti – oli valtakunnallisesti 3,5, Wienin ollessa 4,5:llä johtoasema. Tämä osoittaa, että pääkaupunki tekee paljon oikein asuntopolitiikan suhteen, kun taas Kärnten (2,7) sekä Salzburg ja Steiermark (2,9) ovat jäljessä. OTS raportteja.

Näkymä tulevaisuuteen

Tulevien vuosien kurssi on siksi vaarassa. Schmid varoittaa, että CO2-päästöjen arvioinnissa asuintilan koko elinkaaren ajalta tulisi suhtautua teknologiaan avoimesti. Jos politiikka siirtyy kohti kestävämpiä rakennusmateriaaleja, päästöjä voitaisiin vähentää, mutta rakennusalan kustannuksiin pitäisi suhtautua varauksella. Tämä tasapaino voi olla ratkaisevan tärkeä markkinoiden rajoitusten välttämiseksi ja kestävän asuntokriisin torjumiseksi.

Näiden avaintietojen perusteella on selvää, että Wien ja muu Itävalta kohtaavat valtavia haasteita. Mutta hyvällä kädellä politiikassa ja rakennusalalla voisi olla mahdollista suunnata kurssi oikeaan suuntaan. On siis jännittävää nähdä, miten asuntomarkkinat kehittyvät ensi vuonna.