40 vuotta leipäjuhlaa: Lesachtal juhlii perinteitä ja kulinaarisia herkkuja!

40 vuotta leipäjuhlaa: Lesachtal juhlii perinteitä ja kulinaarisia herkkuja!

Sunnuntaina 7.9.2025 Lesachtal muuttui aistien juhlaksi tämän vuoden 40. leipäjuhlilla Liesingissä. Vieraita läheltä ja kaukaa juhlii aineetonta maailman kulttuuriperintöä, Lesachtal-leipää. Miten meinkreis.at kertoo, että tapahtumassa oli kyse perinteistä ja käsityötaidosta, joka on kasvanut alueella sukupolvien aikana.

Keskeistä juhlatilaisuuksissa oli erikoisleipä, joka valmistetaan tiukkojen ohjeiden mukaan. Vain itse kasvatetusta viljasta valmistetut, huolellisesti jauhetut ja luonnollisella hapantaikinalla paistetut leivät saavat kantaa himottua banderolia. Alueen merkittävä edustaja Ferdinand Stadlober korosti leivän merkitystä Lesachtalin kulinaariselle ja kulttuuriselle identiteetille. Tämä tapahtui juhlapuheiden lisäksi myös leivänpaistonäytöksessä, joka houkutteli sekä lapsia että aikuisia ja antoi mahdollisuuden kokea leivän leipomisen taitoa läheltä.

Perinne ja nautinto yhdistettynä

Festivaali tarjosi erilaisia ​​paikallisia herkkuja. Lesachtal-leivän perinteisestä bratwurstista tirolilaisiin nyytiin, Lesachtal-leipähampurilaisiin ja maukkaisiin Schlipfkrapfeniin, jokaiseen makuun löytyi jotakin. Myös herkkusuista huolehdittiin, sillä kotitekoiset makeiset täydensivät kulinaarista tarjontaa. Liesingin perinnepukubändi tarjosi musiikillisen säestyksen ja vaikutti iloiseen tunnelmaan.

Festivaali keskittyi erityisesti nuorimpiin vierailijoihin. Poniratsastuksen lisäksi tarjottiin myös pelejä ja työpajoja, joilla edistettiin lasten herkkyyttä hyvälle ruoalle ja leivän leivontaan. Stadlober korosti, kuinka tärkeää on välittää leivänvalmistukseen liittyvää tietoa seuraavalle sukupolvelle.

Ylpeät kunniavieraat ja rukiin merkitys

Festivaalin kunniavieraita olivat pormestari Hans Windbichler, apulaispormestari Bernhard Knotz ja kansallisneuvoston jäsen Gabriel Obernosterer. Windbichler korosti Lesachtal-leivän kulttuurista vakautta ja suurta merkitystä alueelle. Obernosterer korosti Lesachtalin etuja ja ilmoitti, että aluetta mainostetaan jatkossakin todellisena leipäperinteen keskuksena. Myös leipäjuhlien alullepanija Hans Unterguggenberger sai kunnian, joka ylisti terveellistä ruissatoa ja korosti leivän leipomisen merkitystä Lesachtalin kyläyhteisön arjessa.

Rosa Lanner, joka on leiponut leipää festivaaleilla 25 vuotta, sai erityisen kunnian. Päivän kohokohta oli yhteinen leivän leikkaaminen, jonka aikana vastaleivotut leivokset jaettiin festivaalin osallistujille. Festivaali osoitti jälleen kerran, että perinteet, keittiö ja yhteisö liittyvät läheisesti Lesachtaliin.

Lesachtalin leipätuotanto ei ole vain tärkeä osa kulttuuriperintöä, vaan se myös edistää aktiivisesti kulttuurimaiseman ylläpitoa ja alueellisten murteiden säilyttämistä. Tietojen mukaan unesco.at Lähinnä paikalliset perheet ottavat vastuulleen viljan viljelyn ja jauhamisen omissa myllyissään ja ovat siten tärkeässä roolissa tämän perinteisen käsityön säilyttämisessä.

Säännöllisten tapahtumien, kuten Maria Luggaun myllyfestivaalin, kautta leivänvalmistuksen tietämys ei välitetä vain sukupolvien välillä, vaan myös Itävallan rajojen ulkopuolelle. Tokion lähelle rakennettiin jopa Lesachtal-leipäuuni, joka levitti perinnettä kansainvälisesti, mikä on vaikuttava merkki tämän ainutlaatuisen kulttuuriperinnön säilymisestä.

Kaiken kaikkiaan Lesachtalin 40. leipäjuhla osoittaa jälleen kerran, kuinka arvokas ja elävä leivänvalmistusperinne on. Kulinaarisen nautinnon, kulttuuriperinnön ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen vuorovaikutus tekee tällaisista tapahtumista rikastuttavia kaikille, jotka tuntevat olevansa yhteydessä alueeseen.