Grazin kouluammuskelu: Järkytys aselaeista ja uudistusvaatimuksista
Kouluammuskelut Grazissa 12. kesäkuuta 2025 järkyttivät Itävaltaa ja herättivät keskustelua aselaista ja turvallisuudesta.

Grazin kouluammuskelu: Järkytys aselaeista ja uudistusvaatimuksista
Tänään on 12. kesäkuuta 2025, ja traaginen tapaus aiheuttaa suurta järkytystä ja kiihkeitä keskusteluja kaikkialla Itävallassa. 21-vuotias ampui yhdeksän teini-ikäistä ja opettajan koulussa Grazissa ennen kuin teki itsemurhan tapahtumapaikalla. Yksitoista muuta ihmistä loukkaantui, ja hänen julman teon motiivi on edelleen epäselvä. Nämä hirvittävät tapahtumat valaisevat ankaran valon Itävallan aselakeihin, joista on keskusteltu kiivaasti poliittisella areenalla siitä lähtien. Kun kansakunta yhdistyy suruun, monet arvostelevat nykyistä lainsäädäntökehystä ja vaativat sen uudistamista.
Poliittisia reaktioita ja vaatimuksia
Poliittista reaktiota oli vaikea ohittaa. Kommunistit ja vihreät ovat jo vaatineet aselakien tiukentamista, kun taas FPÖ taistelee kiivaasti näitä ehdotuksia vastaan. "Se olisi vain symbolista politiikkaa ja aiheuttaisi yleistä epäluuloa viattomia kansalaisia kohtaan", Vapauspuolue sanoi. Kansallisneuvosto kokoontuu parhaillaan analysoimaan taustaa ja keskustelemaan ehkäisevistä toimista. Liittovaltion presidentti Alexander Van der Bellen ilmaisi huolensa nykyisten aselakien asianmukaisuudesta uhrien muistotilaisuudessa Wienin Pyhän Tapanin katedraalissa.
Erikoista tässä tapauksessa on, että tekijä omisti laillisesti sekä haulikkoa että käsiaseen. Raporttien mukaan hän osallistui ampumakerhoon alle kolme kuukautta ennen rikosta ja herätti kysymyksiä aseiden turvallisuudesta. Käsiaseiden ostamiseen Itävallasta vaaditaan virallinen hyväksyntä, mutta ei haulikoita, minkä monet pitävät mahdollisena riskinä.
Luvut puhuvat puolestaan
Taustalla olevat tilastot osoittavat selvästi, että Itävallassa on kansainvälisten standardien mukaan korkea määrä laillisia ampuma-aseita asukasta kohden. Maassa on arviolta 1,5 miljoonaa laillista ampuma-asetta ja aseiden omistajia on noin 370 000. Tämä asettaa Itävallan merkittävälle 12. sijalle maailmanlaajuisesti. "Small Arms Survey" vuodelta 2017 osoitti, että Itävallassa on noin 30 ampuma-asetta 100 asukasta kohti. Vertailun vuoksi laillisen aseiden omistamisen esteet ovat Saksassa huomattavasti tiukemmat.
Mielenkiintoista on myös se, että Grazin tekijä osti käsiaseensa, Glock-mallin, vain muutama päivä ennen riehumista. Wieniläisen asekaupan Eurogunsin toimitusjohtajan mukaan kyseessä oli "superkatastrofi", pahin skenaario, joka on herättänyt uudelleen turvallisuuskeskustelun Itävallassa.
Aseoikeudet keskustelussa
Grazin pormestari ja vihreät vaativat yleistä aseiden kieltämistä yksityishenkilöiltä. Yleisen turvallisuuden pääjohtaja Franz Ruf tunnustaa myös Itävallan aselain tiukuuden, mutta varoittaa mahdollisista aukoista. Vihreät vaativat myös aseiden omistajille säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen vakaan ja turvallisen käsittelyn. "Aselaki on liian liberaali nykyisessä muodossaan", kritisoi lasten ja nuorten psykiatrian klinikan johtaja Paul Plener.
Hevonen näyttää todella roikkuvan pyrstään, sillä vaikka aseiden saatavuutta säännellään muissa maissa paljon tiukemmin, kysymys jää siitä, vastaavatko Itävallassa voimassa olevat lait tämänhetkisiä turvallisuustarpeita. Nähtäväksi jää, miten poliittinen maisema reagoi tähän tapaukseen ja harkitaanko aselakia todella uudelleen.
Tulevaisuus voi olla ratkaiseva kansalaisten turvallisuuden kannalta, ja voidaan vain toivoa, ettei tämä tragedia ollut turha. Itävalta voisi ottaa ensimmäisen askeleen kohti turvallisempaa yhteiskuntaa, jos se on selkeästi sitoutunut tiukempaan aselakiin.