Ukrainalaiset pakolaiset Wienissä: Taistelu unelmatyöstä jatkuu kovana!
Ukrainan pakolaiset Itävallassa: haasteita työharjoittelussa, elinoloissa ja integraatiossa sodan jälkeen.

Ukrainalaiset pakolaiset Wienissä: Taistelu unelmatyöstä jatkuu kovana!
Wienissä kellot tikittävät monella ukrainalaisella pakolaisella eri tavalla kuin tavallisesti. Yksi heistä on 59-vuotias harkovalainen Irina, joka joutui pakoon Venäjän hyökkäystä kotimaahansa noin kolme vuotta sitten. Monivuotisesta kellokauppiaan kokemuksestaan huolimatta hän ei ole vielä löytänyt Wienistä työtä ja elää perustarvikkeilla, jotka tuovat vain noin 400 euroa kuukaudessa. Pienen huoneen vuokran vähentämisen jälkeen hänelle ja hänen kämppäkaverilleen jää vain 250 euroa.1Kuten monet muut ukrainalaiset, Irina haki useisiin ruokakauppaketjuihin, mutta ei saanut minkäänlaista vastausta. Työnhaku on kannattamatonta - varsinkin naisille, joilla on usein vain vähän mahdollisuuksia tehdä kokoaikatyötä lastenhoitotarpeiden vuoksi.
Lukujen tarkastelu osoittaa: Itävallassa ukrainalaisten pakolaisten työllisyysaste on lähes 50 prosenttia. Monet heistä työskentelevät matkailun, vieraanvaraisuuden, vähittäiskaupan ja terveydenhuollon aloilla. Ongelma on erityisen havaittavissa naisilla, joilla on lapsia, joiden on vaikea ottaa vastaan enemmän kuin osa-aikatyötä tarvitsemansa hoidon vuoksi.1Toinen este on asetus, joka mahdollistaa 110 euron lisätulon, jolloin perustarjonnasta vähennetään 65 senttiä per euro. Sääntelyä arvostellaan usein riittämättömänä ja asiantuntijat ehdottavat vähimmäistulon harkitsemista mahdollisena ratkaisuna.
Esteitä matkalla integraatioon
Vaikeudet työnhaussa alkavat kuitenkin usein pätevyyden tunnustamisesta. Noin 75 prosentilla ukrainalaisista siirtymään joutuneista on akateeminen tutkinto, mutta heillä on tiukat tunnustamissäännöt. Tämä koskee myös Anastasiia Petrenkoa, joka perusti Telegram-ryhmän kotimaansa lääkäreille. Ryhmä auttaa luomaan kontakteja ja vaihtamaan ajatuksia työmahdollisuuksista.1
Mutta viranomaisten tuki ei aina ole paikalla. Ylä-Itävallassa ja Wienissä ukrainalaisilla pakolaisilla on velvollisuus rekisteröityä työvoimapalveluun (AMS), mutta monet valittavat riittämättömästä tuesta ja toimielinten välisestä huonosta viestinnästä. Esimerkki tästä on Oleksandr Nadraha, joka löysi työpaikan perheensä kanssa intensiivisen neuvonnan jälkeen.1
Ukrainan pakolaisten tilanne työmarkkinoilla on vertailukelpoinen myös muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa noin 296 000 ukrainalaista pakolaista työllistyi marraskuussa 2024, mikä vastaa vain 31,7 prosenttia työmarkkinaosuudesta. Samanlainen haaste on nähtävissä myös täällä: usein yksinhuoltajina olevilla naisilla on vähemmän mahdollisuuksia saada vakituista työtä. Lähes 80 prosenttia pakolaisista ei osannut saksaa saapuessaan, mikä vaikeuttaa kotoutumista entisestään. Mutta noin kahden vuoden Saksassa elämisen jälkeen yli puolet ilmoittaa, että heidän saksan kielen taitonsa on hyvä tai ainakin kelvollinen.23
Tie eteenpäin
On toivottavaa, että uudet ohjelmat, kuten syksyllä 2023 käynnistetty Jobturbo, voivat edistää ukrainalaisten pakolaisten integroitumista entisestään. Haasteista huolimatta monet sitoutuneet yksilöt osoittavat, että on olemassa tärkeitä tapoja luoda mahdollisuuksia. Halukkuus osallistua kotoutumiskursseihin osoittaa, että nämä ihmiset ovat valmiita integroitumaan uuteen kotiinsa ja antamaan positiivinen panos. Neuvonnan ja tuen nopeaa edistymistä tarvitaan kiireesti, jotta ukrainalaisille pakolaisille voidaan antaa todellisia näkymiä.3