FPÖ:n kulujuttu: Strachen luksuselämä veronmaksajien kustannuksella!

FPÖ:n kulujuttu: Strachen luksuselämä veronmaksajien kustannuksella!

FPÖ:tä ja sen entistä pomoa Heinz-Christian Strachea ympäröivä kuluriita käy yhä myrskyisemmäksi. Liittovaltion rikospoliisiviraston hiljattain julkaistu loppuraportti tuo esiin uusia yksityiskohtia. Näin ollen FPÖ käytti verorahoilla rahoittaakseen Strachen ylellistä elämää. Erityisesti käy ilmi, että julkisia varoja käytettiin yksityisiin menoihin yli miljoona euroa. FALTERin mukaan Strache oli vannonut "List HC" -luettelonsa piirivaltuutettuna aiemmin tiistaina, kun taas FPÖ pitää asian loppuun käsiteltynä, koska Strache ei enää ole puoluejohtaja.

Mutta todellisuus näyttää erilaiselta. Puolueen vapauttamisesta huolimatta kuluasioiden avainhenkilöt, kuten liittovaltion toimitusjohtaja Johann Weixelbaum ja Dominik Nepp, ovat edelleen korkeissa tehtävissä FPÖ:ssä. Weixelbaum puolusti Strachen tilejä, kun taas Nepp, joka työskenteli tuolloin talouspäällikkönä, ei kommentoinut tämänhetkistä kehitystä. Loppuraportissa kuvataan myös merkittäviä puutteita menojen hallinnassa ja viitataan ilmapiiriin, jossa Strachen menojen todentaminen oli käytännössä olematonta.

Tutkimukset ja syytökset

KURIER mukaan valmistuneelle tutkimukselle on vahva näyttö kesällä 2019 annettujen ensimmäisten nimettömien vihjeiden jälkeen. Raportti sisältää yhteensä 19 euroa,8,19 johtopäätöstä. vahinkoa oletetaan. Strache itse kiistää syytökset ja väittää maksaneensa kaiken omasta pussistaan. Samalla kuitenkin maalataan kuva tahallisesta salailusta menojen esittämiseksi puolueystävällisenä.

Oikeuslaitos tutkii Strachea, Dominik Neppiä ja viittä muuta henkilöä uskottomuudesta. Kolmen päivän kuluttua pidettäviä valtuuston ja piirin edustajien vaaleja FPÖ:llä on kova paine. Tutkinta on 900-sivuinen, 370 todistajaa ja lukuisia luennoitsijoita on haastateltu, ja syytteeseenpanon mahdollisuus on edelleen epävarma.

Korruptio rakenteellisena ongelmana

Kulutapaus ei ole yksittäistapaus, vaan se viittaa laajempaan rakenteelliseen ongelmaan politiikan sisällä. bpb mukaan korruptiolla on monia kasvoja, ja se liittyy usein läheisesti riittämättömään valvontaan ja epäobjektiiviseen henkilöstöpolitiikkaan. Tällaiset skandaalit heikentävät julkishallinnon luottamusta, mikä vaikuttaa kielteisesti demokratiaan. On käymässä yhä selvemmäksi, että korruption vastainen politiikka kaipaa pikaista uudistusta, vaikka tarve paljastuukin usein vasta skandaalien kautta.

Kansalaisten luottamus politiikkaan on vaakalaudalla. Korruption torjuntaan tähtäävät välttämättömät uudistukset eivät vaadi vain poliittista enemmistöä, vaan myös valtavaa ponnistelua skandaalien muodossa havainnollistamaan toiminnan tarvetta. Voimme vain toivoa, että yleisö ja oikeuslaitos tarttuvat tähän haasteeseen yhdessä korruptiota edistävien rakenteiden lopettamiseksi.