Brutaali kosto Wienissä: nuoret hyökkäävät ikätovereidensa kimppuun ja pahoinpitelevät niitä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Brutaali kostohyökkäys Wien-Donaustadtissa: Yhdeksän nuorta hyökkää kolmen oman ikäisensä kimppuun. Poliisi tutkii asiaa.

Brutaler Racheüberfall in Wien-Donaustadt: Neun Jugendliche attackieren drei Gleichaltrige. Polizei ermittelt.
Brutaali kostohyökkäys Wien-Donaustadtissa: Yhdeksän nuorta hyökkää kolmen oman ikäisensä kimppuun. Poliisi tutkii asiaa.

Brutaali kosto Wienissä: nuoret hyökkäävät ikätovereidensa kimppuun ja pahoinpitelevät niitä

Wien-Donaustadtissa tapahtui lokakuussa julma hyökkäys, joka järkytti paikallista yhteisöä. Yhdeksän teini-ikäisen ryhmä, joka koostui kahdeksasta pojasta ja yhdestä 14–19-vuotiaasta nuoresta aikuisesta, hyökkäsi kolmea samanikäistä henkilöä vastaan. Hyökkäys, joka voidaan ymmärtää kostoksi, tapahtui Wonka Placessa ja on nyt tehnyt aaltoja. Edellisenä päivänä kahden tekijöiden isän kimppuun hyökättiin makkarakojussa. Yksi isä jopa raahattiin ulos portaikosta, minkä seurauksena molemmat miehet loukkaantuivat ja murtuivat.

Poliisi pystyi tunnistamaan ja pidättämään epäillyt 18. joulukuuta mennessä. Heistä viisi on nyt pidätettynä. Tapahtumat eivät ole vain hälyttäviä, vaan myös korostavat kaupungin tämänhetkisiä nuorisorikollisuuden haasteita. Järkyttävä yksityiskohta: Hyökkäyksen aikana yksi uhreista pakotettiin riisuutumaan ja häntä käytettiin seksuaalisesti hyväksi, kun hirvittäviä tekoja kuvattiin. Tallenteet löysivät tiensä sosiaaliseen mediaan, mikä lisäsi digitaalisen vastuun kysymystä entisestään.

Nuorten rikollisuus yhdellä silmäyksellä

Nykyisten tutkimusten mukaan Itävallassa nuorisorikollisuus on pääasiassa miesilmiö. Suurin osa nuorista yleensä lopettaa rikollisen käyttäytymisensä kasvaessaan. Nämä suuntaukset näkyvät myös tutkimuksissa, jotka osoittavat, että jopa 70 % opiskelijoista on syyllistynyt rikokseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Vakavat rikollisuuden muodot ovat kuitenkin poikkeus; Suurin osa nuorista teki pääosin pieniä rikoksia. Duisburgin pitkittäistutkimus osoittaa myös, että 84 prosenttia 13–18-vuotiaista pojista ja 69 prosenttia tytöistä joutui lainvastaiseen ainakin kerran.

Viime aikoina rikollisuus on kuitenkin laskenut. Tätä kehitystä vahvistaa myös COVID-19-pandemia, joka vaikutti voimakkaasti nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vapaa-ajan käyttäytymiseen. Vähenemisestä huolimatta nuorten väkivallasta on edelleen vakavia lukuja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että poikien väkivaltarikosten kumulatiivinen esiintyvyys on 61 %.

Syyt ja ehkäisystrategiat

Nuorisorikollisuuden syyt ovat monimutkaiset. Sellaiset tekijät kuin sosiaalinen eristyneisyys, taloudelliset vaikeudet, perhekonfliktit ja vertaisvaikutus ajavat monet nuoret rikolliseen käyttäytymiseen. Ennaltaehkäisyohjelmat, joilla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin, ovat siksi ratkaisevan tärkeitä. Paikallisen tason aloitteet voivat auttaa edistämään sosiaalisia taitoja ja vahvistamaan yhteisön yhteenkuuluvuutta. Kouluilla on tässä keskeinen rooli erityisesti sosiaalisten ja konfliktien ratkaisutaitoja opettavien ohjelmien kautta.

Monet organisaatiot pyrkivät pitämään nuoret poissa väkivaltaisista rakenteista tarjoamalla mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja koulutusmahdollisuuksia. Tämä ei tapahdu pelkästään suorilla toimilla, vaan myös yhteisön osallistumisella. Kun vanhemmat, koulut ja paikalliset aloitteet tekevät yhteistyötä, sosiaaliselle valvonnalle annetaan mahdollisuus, joka ylittää lain säätelyn.

Jäljelle jää haastava kysymys siitä, kuinka yhteiskunta reagoi tällaisiin hyökkäyksiin. Donaustadtin tapaus on herätys, joka viittaa tarpeeseen tarkastella kokonaisvaltaisesti nuorisorikollisuutta ja sen juuria. Oikeudellinen kehys, kuten nuorisooikeuslaki, noudattaa kasvatuslähestymistapaa pelkän rangaistuksen sijaan. Tämä voisi avata oven oireiden hoitamisen lisäksi myös nuorisorikollisuuden syiden kohdistamiseen. Muiden maiden kokemukset ja monitieteisten lähestymistapojen keskittyminen ovat tässä yhteydessä lupaavia, mutta ne tuovat myös haasteita, joihin on puututtava.

Voimme vain toivoa, että kerätyllä tiedolla ja ohjelmilla on pitkäjänteistä vaikutusta ja ne ohjaavat nuoret takaisin paremmalle tielle. Se, onnistuuko tämä, riippuu koulutustavasta, joka keskittyy sekä nuorten ongelmiin että potentiaaliin.