Terveyshuippukokous Itä-Itävallassa: sopimus paremmasta hoidosta?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Wien keskustelee yhteisestä terveydenhuollosta Ala-Itävallan ja Burgenlandin kanssa. Halukkuus puhua hylkäämisen jälkeen.

Wien diskutiert mit Niederösterreich und Burgenland über gemeinsame Gesundheitsversorgung. Gesprächsbereitschaft nach Ablehnung.
Wien keskustelee yhteisestä terveydenhuollosta Ala-Itävallan ja Burgenlandin kanssa. Halukkuus puhua hylkäämisen jälkeen.

Terveyshuippukokous Itä-Itävallassa: sopimus paremmasta hoidosta?

Mitä Itävallan itäosassa tapahtuu? Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä aihe on terveydenhuolto Wienissä, Ala-Itävallassa ja Burgenlandissa. Wienin pormestarin Michael Ludwigin (SPÖ) ehdotus sairaanhoidon yhteisestä johtamisesta kohtaa vihdoin avoimin korvin. Sekä Itävallan sairausvakuutuskassa (ÖGK) että Ala-Itävallan kuvernööri Johanna Mikl-Leitner ovat nyt valmiita keskustelemaan. Tällä muutoksella voi olla kauaskantoisia seurauksia alueen terveydenhuoltomaisemaan.

Pormestari ehdottaa, että kaikki terveydenhuollon osa-alueet sairaalahoidosta ja potilasjakelusta toimiviin lääkäreihin ja ensiapuun suunnitellaan yhteisessä toimikunnassa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä Wienin on kerättävä 610 miljoonaa euroa lisärahoitusta vieraspotilaiden hoitoon vuonna 2024. Noin 80 % näistä potilaista tulee Ala-Itävallasta ja 12 % Burgenlandista. "Olemme vuoropuhelussa ja olen edelleen avoin keskusteluille", Ludwig selittää. ÖGK:n johtaja Andreas Huss tukee suunnitelmaa ja vaatii säänneltyä rahoitusta selviytymään nousevista kustannuksista ja varmistamaan tehokkaan toimituksen.

Yksi alue, monta tarvetta

Lukujen tarkastelu osoittaa laajuuden: noin 20 prosenttia ala-itävaltalaisista ja 18 prosenttia burgenlandilaisista hoidetaan Wienin sairaaloissa. "Meidän on kannettava kustannukset yhdessä ja suunniteltava ja rahoitettava itäinen tarjontavyöhyke tehokkaasti", Huss vaatii. Hänen väitteensä perustuu terveydenhuollon rakennesuunnitelmaan, jossa hahmotellaan neljä huoltovyöhykettä Itävallassa, mukaan lukien kiireellisesti tarvittava itäinen huoltovyöhyke.

Puhtaasti taloudellisen näkökohdan lisäksi Huss ehdottaa yhteisen suunnittelun laajentamista koskemaan tärkeitä kysymyksiä sairaaloiden sijainnista ja tarvittavista tiloista. Huss on varma, ettei kenenkään pidä neuvotella potilaan kustannuksella. Asiasta on tulossa räjähdysmäinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että Wieniin virtaa vuosittain 500 miljoonaa euroa taloudellista tasoitusta tiettyjen palvelujen kattamiseksi. Vaikka Mikl-Leitner ilmaisee halukkuutensa yhteistyöhön, hän kyseenalaistaa Wienin ilmoittamat kustannukset ja vaatii lisää avoimuutta. "Tarkka keskustelu pöydän ääressä on tarpeen, ei potilaan selän takana", Huss sanoo.

Minne polku johtaa?

Terveyshuippukokous haasteiden ratkaisemiseksi voisi olla seuraava askel, jonka Ludwig ottaa mukaan. Se, toteutuuko yhteisen strategian kehittäminen itäiselle alueelle, riippuu neuvotteluista - Hussin mukaan ne voivat alkaa "milloin tahansa", varsinkin seuraavaa taloudellista tasoitusta silmällä pitäen. Kuten Itävallan rakenneterveyssuunnitelmassa (ÖSG) on jo todettu, hoitostandardit tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallisesti liiallisen tai väärän hoidon välttämiseksi ja parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi.

Alkutilanne vaikuttaa siis jännittävältä. Joulukuusta 2023 lähtien voimassa olleen ÖSG 2023:n myötä on hyvät merkit hyvin harkittuun ja integroivaan terveydenhuoltoon alueella. Loppujen lopuksi kaikkien toimijoiden yhteistyö on kuitenkin ratkaisevan tärkeää itäisen alueen terveydenhuoltomaiseman kestävän kehityksen kannalta.

Seuraavat kuukaudet osoittavat, johtavatko Wienin myönteiset signaalit myös konkreettisiin askeliin. Kansalaiset toivovat ratkaisuja, jotka eivät ole pelkästään taloudellisesti kannattavia, vaan myös varmistavat itäisen alueen terveydenhuollon laadun.