Srebrenican muisto: tukahdutetut muistot ja kasvavat jännitteet

Srebrenican muisto: tukahdutetut muistot ja kasvavat jännitteet

11. heinäkuuta 2025 maailmassa muistetaan yhtä Euroopan historian synkimmistä luvuista: Srebrenican verilöyly, jossa Bosnian serbisotilaat ja laittomat murhasivat 8 372 bosnialaista heinäkuussa 1995. Kansainvälisesti tämä rikos tunnustetaan kansanmurhaksi huolimatta useiden serbien yrityksistä kiistää se. Se on ongelma, joka aiheuttaa edelleen jännitteitä ja konflikteja tänään, ei vain Bosnia ja Hertsegovinassa vaan myös kaukana sen ulkopuolella.

Yksi eloonjääneistä, Nedzad Avdic, muistaa verilöylyn painajaismaiset yöt. Hän oli vain 17-vuotias, kun hän loukkaantui vakavasti teloituksensa aikana 14.-15.7.1995, mutta pelasi kuolleena ja onnistui pakenemaan. – Kansanmurha ei ole ohi niin kauan kuin menneisyyttä ei käsitellä, korostaa Avdic, joka asuu nyt taas Srebrenicassa. Siellä on puoliksi bosnialaisia ​​ja puoliksi serbialaisia, mikä tekee rinnakkaiselon vaikeaksi, kuten Almasa Salihovic raportoi myös Potocarin muistomerkillä.

Turvallisuushuolet ja poliittiset jännitteet

Kuitenkin muistot julmuuksista jäävät yhä enemmän poliittisten jännitteiden ja turvallisuushuolien varjoon. Äskettäin Srebrenican muistokeskus joutui sulkemaan ovensa ensimmäistä kertaa rakentamisen jälkeen mellakoiden pelon vuoksi. Tämä päätös julkaistiin 7. maaliskuuta 2025, ja se liittyy suoraan Serbitasavallan presidentin Milorad Dodikin tuomitsemiseen vuodeksi vankeuteen ja kuuden vuoden politiikkakieltoon, mikä aiheutti jännitystä alueella.

Dodik on kiistan keskipisteessä, ja hän vertaa kansanmurhan aikana kuolleiden ihmisten määrää alueella sodan alkamisen jälkeen kuolleisiin 3 600 serbiin. Varapresidentti Camil Durakovic on arvostellut jyrkästi tätä vertailua ja korostanut, että tällainen retoriikka heikentää kansanmurhan uhrien muistoa.

Kun Banja Lukassa, Serbitasavallan pääkaupungissa, kansanmurhasta ei käytännössä puhuta ja oppilaat kertovat, että he tuskin oppivat mitään Bosnian sodasta luokassa, toimittaja Aleksandar Trifunovic joutuu vaarallisiin uhkiin, koska hän haastattelee eloonjääneitä bosnialaisia. Hänen raporttinsa on rohkea yritys olla unohtamatta historiaa.

Polku sovintoon

Dodikin ja muiden Serbitasavallan johtajien tekemien julmuuksien arviointi on edelleen ongelmallista. Vaikka lait, jotka kieltävät valtion oikeuslaitoksen toiminnan Bosnia-Hertsegovinan serbien hallitsemassa osassa, herättävät tarpeellisia kysymyksiä, mutta monet kansainväliset äänet, mukaan lukien Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio, vaativat tämän vaarallisen poliittisen retoriikan lopettamista.

Bosnia ja Hertsegovinan hallintojärjestelmä on monimutkainen, ja sille on leimattu etninen jakautuminen, jolla on edelleen vaikutusta. On selvää, että rehellinen vastakkainasettelu menneisyyden kanssa, kuten Avdic ja Salihovic vaativat, on välttämätöntä yhteisen tien löytämiseksi sovintoon. Nykyhetkeä muovaavat poliittiset jännitteet ovat jatkuva muistutus siitä, ettei historian opetuksia voi sivuuttaa.