Taistelu Tonavan tulvatasangoista: Tuleeko Lobautunnelista totta?

Taistelu Tonavan tulvatasangoista: Tuleeko Lobautunnelista totta?

Viime vuosina on käyty toistuvia keskusteluja Wienin liikenneinfrastruktuurista, erityisesti suunnitellusta Lobau-tunnelin rakentamisesta. Tiede- ja ympäristöfoorumi (FWU) on 40 vuoden ajan sitoutunut suojelemaan Tonavan tulvatasankoja, jotka ovat yksi kaupungin viimeisistä koskemattomista luonnonalueista. FWU perustettiin tarpeesta suojella Tonavan tulvatasankoja Hainburgin voimalaitoksen aiheuttamalta tuholta. Donauauenin kansallispuiston suunnittelujohtaja Reinhold Christian tukee taistelua uuden tunnelin aiheuttamaa uhkaa vastaan, jonka 8,3 kilometriä voi kuormittaa luontoa merkittävästi.

SPÖ:n liikenneministeri Peter Hanke tukee moottoritien rakentamista, kun taas silloinen ympäristökunnanvaltuutettu Michael Häupl ilmaisi huolensa toimikautensa aikana. Se on dilemma: Hanke luottaa tutkimukseen, joka yhdistää S1:n rakentamisen elämänlaadun parantamiseen ja yrityksen sijainnin turvaamiseen, mutta FWU:n ja TU Wienin tutkijat osoittavat, että on myös päinvastaisia ​​tuloksia.

Argumentteja molemmin puolin

On huomionarvoista, että infrastruktuuriekonomisti Michael Getznerin tutkimus osoittaa, että vain 50 % tutkimuksista osoittaa mitattavissa olevan tuottavuuden kasvun tienrakennuksesta. 30 % ei näytä nousua ja 20 % jopa heikkenee. Getzner korostaa, että investoinneilla esimerkiksi terveydenhuoltoon, tutkimukseen, digitalisaatioon, kulttuuriin tai ilmastonsuojeluun on usein tehokkaampi vaikutus kuin uusilla teillä.

Projekti ei kuitenkaan jää kriittiseksi. Arvostettu ilmastotutkija Helga Kromp-Kolb korostaa, että tunnelin ja uuden tien rakentamisen aiheuttamat päästöt eivät sisälly ilmastotavoitteisiin. Liikennesektori on vastuussa 30 prosentista CO2-päästöistä, ja tämä määrä jatkaa kasvuaan. Kromp-Kolb vaatii perustavanlaatuisia järjestelmämuutoksia, jotka edistävät joukkoliikennettä ja vaihtoehtoisia kulkuvälineitä. Tämä voi ratkaista vakavia liikenneongelmia.

Tonavan rooli

Itse Tonava, Euroopan toiseksi pisin joki, tunnetaan paitsi kauneudesta myös taloudellisesta merkityksestään. Se virtaa kymmenen Euroopan maan läpi, mukaan lukien Itävalta, ja sen kokonaispituus on 2 850 km. Vesiväylän lisäksi Tonava tarjoaa lukuisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, kuten pyöräilyä Tonavan pyörätiellä ja risteilyt, jotka ovat erityisen suosittuja matkailijoiden keskuudessa. Tonavan suisto Romaniassa, Unescon maailmanperintökohde, on tärkeä ekosysteemi, jossa on runsaasti erilaisia ​​kalalajeja.

Tonavan tarjoamien monien näkökohtien ja Wienin liikenneinfrastruktuuria koskevien kiireellisten kysymysten ansiosta Lobautunnelia ja S1:tä koskeva keskustelu on haaste, joka ei vaikuta vain nykyiseen kaupunkikehitykseen vaan myös tuleviin sukupolviin. Miten Wien päättää tasapainottaa luonnollisten ja taloudellisten etujen välillä?