Purku vai peruskorjaus? Schrödingerplatzin tulevaisuus vaarassa!

Purku vai peruskorjaus? Schrödingerplatzin tulevaisuus vaarassa!

Kaivinkoneet saattavat pian rullata sisään Schrödingerplatzille Tonavan kaupungissa. Kaupunginhallitus suunnittelee täällä kattavaa peruskorjausta uudeksi kaupunkialueeksi. Miten meinkreis.at kerrottiin, että kunnanvaltuusto on jo päättänyt aukion uudelleensuunnittelusta. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2027 alussa, mutta tärkeitä esiselvityksiä on vielä tehtävä etukäteen. Ensin on suoritettava maaperä- ja muuraustutkimukset ja sen jälkeen olemassa olevien rakennusten purku. Asukkaat ovat kuitenkin huolissaan ja pyytävät tietoa lähiönsä tulevasta kehityksestä.

Itse purkaminen voi olla silmien arpa. "Donaustadt House of Encounters Initiative" on jo kerännyt 427 allekirjoitusta 500:sta hanketta vastaan. Nämä kriittiset äänet kyseenalaistavat purkutyön tarpeellisuuden, varsinkin kun kaupungin hallinto selittää, että korkeat korjauskustannukset ja asbestilöydöt oikeuttavat nämä rajut toimenpiteet. Joten herää kysymys: Onko purkaminen todella paras ratkaisu?

Uusi kaupunkialue

Miltä tulevina vuosina syntyvä uusi kaupunginosa tulee näyttämään, on jo hahmoteltu. Suunnitteilla on yhteensä 300 asuntoa sekä iso kirjasto, tapahtumasali, lasten ja nuorten kriisikeskus, eläkeläiskerho ja apteekki. Lisäksi viheralueita ja viheralueita tulisi integroida, jotta uudelle asutukselle saadaan kestävä ilme.

Aukion vanhin rakennus, toimistorakennus, on noin viisikymmentä vuotta vanha ja epävakaassa kunnossa. Myös täällä kaupunginhallitus suunnittelee purkutyötä luodakseen tilaa "ilmastolle sopivalle alueelle". Tarvittavat tilat sisältävät asumisen lisäksi myös sosiaali- ja kulttuuritilat sekä nuorisokeskuksen, joka voisi olla tärkeä paikallisyhteisölle. Myös piirihallinnon tulisi muuttaa uudelle alueelle.

Kestävyys keskiössä

Mutta kun puhutaan purkamisesta ja uudisrakentamisesta, on myös ehdotuksia olemassa olevan rakennuksen kestävästä kunnostamisesta. Jotkut arkkitehdit ja kansalaiset pohtivat, voisiko tämä peruskorjaus olla kustannustehokkaampi kuin kokonaan uusi rakennus. Haittapuolena olisi kuitenkin se, että olemassa oleva rakennus säilyisi pidempään, mikä ei ehkä ole toivottavaa suunnittelussa.

Kaiken kaikkiaan kaupunkilaisten odotukset ovat korkealla. Ottaen huomioon kaupunkiväestön ennustetun kasvun – 70 % maailman väestöstä voisi asua kaupunkialueilla vuoteen 2050 mennessä – tutkijat korostavat kestävän kaupunkikehityksen merkitystä. bpb korostaa, että kaupunkikehityksen haasteet vaihtelevat maailmanlaajuisesti ja että oikeudenmukainen tasapaino nykyisten ja tulevien elinolojen välillä on välttämätöntä.

Samalla kuuluu kriittisiä ääniä, jotka tuovat esiin kaupunkikehityksen sosiaaliset ja ekologiset riskit. Nähtäväksi jää, kuinka Wienin kaupunki rahoittaa ja toteuttaa suunnitelmat. On selvää, että asumiseen, kulttuuriin ja sosiaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja tarve vastata näihin haasteisiin kestävästi on entistä kiireellisempi.

Tonavan kaupungille tämä merkitsee sekä mahdollisuutta että vastuuta: on löydettävä oikea tasapaino uudisrakentamisen ja säilyttämisen välillä, jotta jokaiselle luodaan asuttava ympäristö.