Järkyttäviä lukuja: 74 % Wienin ekaluokkalaisista ei voi käydä koulua!

Järkyttäviä lukuja: 74 % Wienin ekaluokkalaisista ei voi käydä koulua!

Wienissä ekaluokkalaisten keskuudessa avautuu hälyttävä kuva: exxpress.at mukaan lähes 75 prosenttia Margaretenin alueen ekaluokkalaisista ei kelpaa kouluun. Nämä luvut ovat peräisin Itävallan integraatiorahastolta (ÖIF), ja ne osoittavat, että 18 722 opiskelijasta 8 342 eli 44,6 prosenttia on luokiteltu "epätavallisiksi ekaluokkalaisiksi". Tämä tarkoittaa, että heillä ei ole tarpeeksi saksan kielen taitoa seuratakseen säännöllisiä oppitunteja.

Suuri määrä on erityisen havaittavissa Wien-Margaretenin alueella: 73,8 prosenttia siellä opiskelijoista kuuluu tähän luokkaan. Arvot ovat huolestuttavan korkeita myös Favoritenissa (63,1 %) ja Brigittenaussa (62,7 %). Sitä vastoin on alueita, kuten Mariahilf (18,9 %), Wieden (27,4 %) ja Innere Stadt (29,2 %), joissa osuus on huomattavasti alhaisempi.

Katsaus taustaan

Kuten [Kurier]:n nykyinen tutkimus (https://kurier.at/chronik/wien/wien-studie-erstklaessler-unzureichend-deutsch/402979747) osoittaa, suurin osa sairastuneista lapsista, noin 5 084, on kotoisin Itävallasta. Syyt näihin pelottaviin lukuihin ovat systemaattisesti erilaisia: Kasvut johtuvat osittain kansainvälisistä kriiseistä, erityisesti pakolaisliikkeistä Syyriasta ja Ukrainasta. 8 342:sta kärsineestä opiskelijasta 1 959:llä on Itävallan kansalaisuus ja 265:llä Ukrainasta.

Erityisen räjähdysmäiseltä vaikuttaa se, että lukuvuonna 2022/23 ylimääräisten opiskelijoiden kiintiö oli noin 36 prosenttia, mikä tarkoittaa tuntuvaa kasvua. NEOSin kaupungin koulutusvaltuutettu Christoph Wiederkehr on joutunut kritiikin kohteeksi erityisesti FPÖ:ltä, joka puhuu koulutusjärjestelmän "kuilusta". FPÖ:n johtaja Dominik Nepp vaatii pakollista kieliseulontaa lapsille heidän neljäntenä elinvuotensa ja seuraamuksia vanhemmille. ÖVP on myös tyytymätön ja vaatii, että Saksan tukea tarvitsevien lasten on käytävä päiväkodissa 3-vuotiaasta alkaen.

Reaktiot ja vaatimukset

Wienin vihreät näkevät nykyiset luvut ilmaisuna "järjestelmän epäonnistumisesta" ja vaativat, että jokaiselle päiväkodille tulee pysyvä kieltenopettaja. Tilannetta keskustellaan kiihkeästi sosiaalisessa mediassa ja keskustelua käydään toisesta pakollisesta päiväkotivuodesta, jota tukevat sekä NEOS-pomo Beate Meinl-Reisinger että AMS-pomo Johannes Kopf.

Vastauksena lukujen kasvuun Wiederkehr ilmoitti, että ilmaisia ​​saksankielisiä kesäkursseja nostetaan 3 900 paikasta 4 900 paikkaan. Keskimääräinen päiväkodissa vietetty aika epätyypillisillä opiskelijoilla on vain 2,14 vuotta, mikä ei ole aivan optimistista.

Katsaus demografiaan

Ongelman ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää tarkastella demografisia tietoja. ÖIF:n kotouttamistietolomakkeen mukaan Itävallassa asui vuoden 2024 alussa noin 1,8 miljoonaa alle 19-vuotiasta nuorta, joista 27,6 prosentilla on muuttoliike. Nämä luvut tulevat kielten ja kulttuurien lisääntyvän monimuotoisuuden yhteydessä, mikä lisää koulutusjärjestelmän haasteita entisestään.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrän kasvun vuoksi kohdennetun kielituen tarve on yhä selvempi. Keskustelu tehokkaista koulutustoimista tulee entistä tärkeämmäksi tulevina viikkoina ja voi olla uraauurtava tulevaisuuden koulutusmaisemassa Wienissä.