Itävalta reagoi: riehumisen jälkeen – aselakia pitäisi tiukentaa!

Itävalta reagoi: riehumisen jälkeen – aselakia pitäisi tiukentaa!

Tiistaina Grazin tuhoisan kouluampumisen jälkeen, jossa 21-vuotias itävaltalainen ampui yhdeksän teini-ikäistä ja opettajan laillisesti ostetulla pistoolilla ja sahatulla haulikolla, Itävallan hallitus on siirtymässä kohti kattavaa aselakien uudistamista. ORF-radion haastattelussa liittokansleri Christian Stocker (ÖVP) ilmoitti, että erilaisia ​​toimenpiteitä harkitaan vastaavien tragedioiden estämiseksi tulevaisuudessa. Tähän sisältyy muun muassa aseiden ostajien alaikärajan nostaminen ja aseenomistuskortin myöntämisen psykologisten testien tiukentaminen. Vastaavasta toimenpidepaketista pitäisi päättää ensi viikolla Radio Hochstift.

Erityisen huolestuttavaa on, että tekijä osti psykologisesta epävakaudestaan ​​huolimatta laillisesti sekä riehumisessa käyttämänsä pistoolin että haulikon. Psykologinen selvitys vaadittiin Glock 19 -pistoolista, jonka tekijä läpäisi onnistuneesti maaliskuussa ja sai ampuma-asekorttinsa toukokuussa. Kriitikot kuitenkin arvostelevat nykyisen järjestelmän tehokkuutta, sillä pyssymies pystyi silti ostamaan aseita negatiivisten kokemustensa jälkeen vuoden 2021 sotilaspalvelukseen. Hän tuli negatiiviseksi ampumakerhon testeissä, mikä vain lisää kysymyksiä psykologisten arvioiden perusteellisuudesta. Tekijän tutkimuksen mukaan Pulssi 24 Kuten voidaan nähdä, tällä hetkellä on epäselvää, kysyttiinkö raportteja laatineilta psykologeilta myös annetuista standardeista.

Psykologisten raporttien rooli

Psykologiset raportit aseiden jakamisesta on laadittava pätevien psykologien toimesta ns. "aseiden luotettavuuden" tarkistamiseksi. Testit kestävät yleensä yhdestä kahteen tuntia ja sisältävät erilaisia ​​persoonallisuustestejä sekä henkilökohtaisen haastattelun, vaikka tämä ei ole pakollista. Monissa tapauksissa on jopa raportoitu ryhmätestauksista, mikä ei ole lain mukaan poissuljettua. MWPP korostaa, että todisteet mielenterveyssairaudesta tai rikosoikeudellisista tuomioista johtavat yleensä kielteiseen raporttiin. Lisäksi seurantatesteille on täytettävä tiukemmat vaatimukset. Kriitikot vaativat, että psykologiset raportit olisi toistettava viiden vuoden välein, jotta voidaan ottaa huomioon ihmisten psyykkisessä vakaudessa tapahtuvat muutokset.

Aiemmista säännöksistä huolimatta keskustelu aseoikeuksista Itävallassa on viimeaikaisten tapahtumien valossa erittäin ajankohtainen. Vihreät ovat jo vaatineet olemassa olevien testien tarkistamista varmistaakseen, että tulevista raporteista tehdään tiukempia ja kattavampia. Lisäksi korostetaan, että sosiaalinen eristäytyminen tai kiusaaminen ei saa automaattisesti johtaa myönteisen raportin ulkopuolelle jättämiseen. Nähtäväksi jää, mistä toimenpiteistä lopulta päätetään ja voivatko ne todella parantaa turvallisuutta.