Betoni salaisena aseena uusien rakennusten CO2-päästöjen torjunnassa!
Ota selvää, kuinka kestävä uudisrakentaminen ja innovatiiviset betonitekniikat vähentävät CO₂-päästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta.

Betoni salaisena aseena uusien rakennusten CO2-päästöjen torjunnassa!
Mitä Wienin rakentamisen ja kestävän arkkitehtuurin maailmassa tapahtuu? Betonista rakennusmateriaalina on syntynyt jännittävä kehitys. Uusi rakentaja, joka oli ehdolla himoitun korupalkinnon saajaksi, osoittaa betonin potentiaalin paitsi rakennusmateriaalina, myös ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Havaintojen mukaan meinkreis.at Betoni voi auttaa vähentämään rakennusten energiantarvetta ja pidentää merkittävästi niiden käyttöikää. Tuo kuulostaa lupaavalta!
Ei ole mikään salaisuus, että Itävallan rakennusala aiheuttaa noin 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä Federal Environment Agencyn mukaan. Suurin osa tästä tapahtuu rakennusten käytön aikana, pääasiassa lämmityksen ja jäähdytyksen kautta. Tässä betoni tulee peliin: se voi optimoida tarvittavan energian imeytymisen varastoimalla lämpöä ja siten auttamalla vähentämään energian käyttöä ja päästöjä.
Kestävyys betonirakentamisessa
Kestävä rakentaminen vaatii älykkäitä päätöksiä suunnitteluvaiheesta alkaen. Painopiste on sellaisissa näkökohdissa kuin alueellisuus, CO₂:n vähentäminen ja pitkäikäisyys. Paikallisista raaka-aineista valmistetun betonin käyttö mahdollistaa lyhyemmät kuljetusreitit ja siten pienentää CO₂-jalanjälkeä. äänekäs kestävä-rakennus-with-beton.de Päästöjä voitaisiin vähentää noin 20 % verrattuna keskimääräiseen CO₂-intensiteettiin, mikä on huomattavaa.
Lisäksi betonilla on lukuisia energiatehokkuuden etuja: Sitä voidaan käyttää aktiivisesti rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen ja tukee siten myös uusiutuvien energiamuotojen integrointia. Erityisesti betonin ominaisuudet, kuten sen korkea kestävyys ja täydellinen kierrätettävyys, tekevät siitä lupaavan materiaalin tulevaisuutta ajatellen.
Tutkimus ja haasteet
Saksan kestävän rakentamisen neuvosto (DGNB) julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa tarkastellaan eri rakennustyylien CO₂-päästöjä. Tulokset osoittavat, että kolmannes rakennuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ennen käyttöä, valmistuksen ja rakentamisen aikana. DGNB Suosittelee, että uusia rakennuksia rakennettaessa tulee tarkastella myös olemassa olevien rakennusten peruskorjausmahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi.
Keskimäärin noin 440 kg CO2e/neliö tarkastetut rakennukset alittavat DGNB-sertifioinnin viitearvon, mutta parantamisen varaa on vielä. Tutkimuksessa korostetaan, että erityisesti katoilla ja ulkoseinillä on merkittävä vaikutus tuotannon päästöihin ja lisätutkimuksia tarvitaan rakenteen ja käytön välisten vuorovaikutusten ymmärtämiseksi paremmin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että betonin käyttö on avainasemassa paitsi arkkitehtuurissa myös CO₂-päästöjen vähentämisessä. Tätä aihetta ympäröivä kehitys ja havainnot eivät tarjoa vain haasteita, vaan myös valtavia mahdollisuuksia kestävään rakentamiseen Wienin kaupungissa ja sen ulkopuolella.