Yli 8 000 etsintäkuulutettua henkilöä: Ketkä ovat etsityimpiä Itävallassa?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Syyskuun 1. päivänä 2025 Itävallassa etsittiin yli 8 000 ihmistä pidätysmääräyksellä, mukaan lukien monet romanialaiset. Tilastot osoittavat rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan haasteet EU:ssa.

Am 1. September 2025 wurden in Österreich über 8.000 Personen per Haftbefehl gesucht, darunter viele Rumänen. Die Statistik zeigt die Herausforderungen der grenzüberschreitenden Kriminalitätsbekämpfung in der EU.
Syyskuun 1. päivänä 2025 Itävallassa etsittiin yli 8 000 ihmistä pidätysmääräyksellä, mukaan lukien monet romanialaiset. Tilastot osoittavat rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan haasteet EU:ssa.

Yli 8 000 etsintäkuulutettua henkilöä: Ketkä ovat etsityimpiä Itävallassa?

Sisäministeriön tämänhetkiset tilastot osoittavat hälyttävän kuvan: Itävallassa 8 216 ihmistä on tällä hetkellä etsintäkuulutettuna pidätyksen tai mielenosoituksen perusteella. Sisäministeri Gerhard Karner (ÖVP) julkaisi tämän tiedon Vapauspuolueen (FPÖ) pyynnöstä, ja siinä tarkastellaan maan rikostilannetta. Eniten etsintäkuulutettuja ovat Romanian kansalaiset, 1 233 henkilöä, mikä vastaa 15 prosenttia kaikista etsintäkuuluvista.

Kansallisuuksista on myös mielenkiintoinen kuva: perässä ovat serbit 11,1 prosentilla, saksalaiset 7,6 prosentilla sekä unkarilaiset ja slovakit, jotka kumpikin muodostavat lähes 5,3 prosenttia etsinnöistä. Onneksi itävaltalaiset ovat vasta kuudenneksi 5,1 prosentin osuudella. Myös Turkin, Puolan, Georgian ja Tšekin kansalaiset ovat etsittyjen kymmenen parhaan joukossa. Tilastot osoittavat kuitenkin vain etsintäkuulutettujen lukumäärän ja jättävät huomiotta tehdyt rikokset, mikä voisi tarjota jonkin verran turvallisuutta, jota ei tarkastella tarkemmin.

Keskiössä eurooppalainen pidätysmääräys

Keskeinen tekijä Euroopan laajuisessa rikollisuuden torjunnassa on Eurooppalainen pidätysmääräys (EuHb). Tämä oikeusperusta antaa yhden EU-maan oikeusviranomaisille mahdollisuuden pyytää henkilön pidättämistä ja luovuttamista toisessa EU-maassa. EAW on 14. toukokuuta 2005 käyttöönotostaan ​​lähtien pyrkinyt vahvistamaan EU-maiden oikeusjärjestelmien välistä yhteistyötä. Oikeuden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella on tässä ratkaiseva rooli.

Mielenkiintoinen näkökohta on, että 32 yksittäisen rikoksen osalta ei ole tarpeen tarkistaa kaksoisrangaistavuutta, jos rikoksesta voidaan tuomita vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen määräyksen antaneessa maassa. Oikeusviranomaisten päätöksissä ei saa ottaa huomioon poliittisia näkökohtia. Tämä tarkoittaa, että EU-maat eivät voi kieltäytyä luovuttamasta omia kansalaisiaan, elleivät ne itse suorita rangaistusta, mikä parantaa merkittävästi järjestelmän tehokkuutta.

Kansainväliset ulottuvuudet ja haasteet

Globaalit yhteydet eivät näy vain numeroissa. Esimerkiksi Interpolin mukaan maailmanlaajuisesti etsittiin yli 80 000 ihmistä, joista yhteensä 81 515 henkilöä 24. kesäkuuta 2025 mennessä. Myös eurooppalaisen pidätysmääräyksen osalta luvut ovat huikeat: pidätysmääräyksiä on annettu yhteensä 39 933, joista Puolalla on 5 430 maailman kärkeen,48. Euroopassa.

Toinen seikka, jota ei pidä jättää huomiotta, ovat EU-maiden erilaiset vankilaolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa luottamukseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen käyttöön. Tutkimukset osoittavat, että lähes 300 tapauksessa vuodesta 2016 lähtien eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano on viivästynyt tai evätty perusoikeusloukkausriskin vuoksi, mikä on herättänyt kysymyksiä epäiltyjen oikeuksien suojelusta.

Kaiken kaikkiaan rikollisuuden torjunnasta Euroopassa on monimutkainen kuva, mikä tuo mukanaan sekä haasteita että edistystä oikeusviranomaisten välisessä yhteistyössä. Vaikka etsintäkuulutettujen henkilöiden määrä Itävallassa osoittaa huolestuttavaa kehitystä, on tärkeää olla unohtamatta oikeudellista kehystä ja sen täytäntöönpanoa.