Wienin työmarkkinat: nuorisotyöttömyys laskee, piirit jatkavat kamppailua!

Wienin työmarkkinat: nuorisotyöttömyys laskee, piirit jatkavat kamppailua!

Vuoden 2025 lopussa Wienin työmarkkinat ovat jakautuneet. Vaikka nuorisotyöttömyys, erityisesti alle 25-vuotiaiden, laski hieman, 0,2 prosenttia marras- ja joulukuussa, Favoritenin (10. piiri) ja Brigittenaun (20. piiri) työttömyysluvut ovat edelleen korkeat, 17 prosenttia, mikä on Itävallan keskiarvon yläpuolella. Tämä raportoi Ad Hoc -uutisia.

Ongelma-alueilla monilla on vain vähimmäiskoulutusvelvollisuus ja työmarkkinat vaativat yhä enemmän korkeampaa pätevyyttä. Jäljelle jääviä ongelmia ovat kulutusta entisestään hillitsevä korkea inflaatio sekä teollisuutta rasittava maailmantalouden hidastuminen ja korkeat energiakustannukset. Sitä vastoin Hietzingin kaltaisissa kantakaupungeissa ja länsimaissa on lähes täystyöllisyys, mikä lisää massiivista polarisoitumista entisestään ja asettaa yhteiskuntapoliittisen haasteen tulevalle vaalivuodelle.

Rakenneuudistus ja pätevyys

Wienin julkinen työvoimapalvelu (AMS) näkee nuorisotyöttömyyden laskun mahdollisena varhaisvaroitussignaalina, vaikka monilla aloilla on edelleen pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Erityisesti tavaratuotannon ja teollisuuden kaltaisilla aloilla työttömyys on kasvanut kaksinumeroisesti, kun taas vähittäiskauppaan kohdistuu lisääntyviä paineita rakennemuutosten ja ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Rakennusala näyttää vakaat, hieman laskevat luvut, mikä voi viitata mahdolliseen vakiintumiseen.

Tämä eroaa Itävallan **Itä-Länsi-jaosta**: Wienissä on ylitarjontaa vähän koulutetuista työntekijöistä, kun taas matkailualueilla ja teollisuuskeskuksissa on akuutti pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Tämä ero edistää "epäsovitustyöttömyyden" ilmiötä, jossa avoimet työpaikat eivät vastaa ongelma-alueiden työnhakijoiden pätevyysprofiilia. Nuorisopolitiikka Euroopassa korostaa, että yleinen koulutusvaje ja riittämättömät kansalliset työmarkkinasäännökset lisäävät edelleen nuorisotyöttömyyttä.

Koulutus avainasemassa

Ongelman ratkaisemiseksi pitkällä aikavälillä koulutusjärjestelmiä olisi parannettava vastaamaan vähimmäispätevyyttä ja -taitoja. Asiantuntijaryhmä vaatii rakenteellisia uudistuksia ja tehostettua tukea nuorten työmarkkinoille integroitumisen tukemiseksi. Lukuisat aloitteet, kuten nuorisovalmennus tai koulutus-sovitusprojektit, tarjoavat arvokasta apua, joka tukee nuoria siirtymisessä koulusta työhön. Vuonna 2024 AMS kirjasi noin 70 500 osallistujaa tällaisiin ohjelmiin.

Itävallan työmarkkinapolitiikan tavoitteena on tarjota nuorille korkealaatuista koulutusta. Koulutusvelvollisuuslain (APflG) mukaan alle 18-vuotiaat nuoret ovat velvollisia suorittamaan toisen asteen tai oppisopimuskoulutuksen. ”Koulutus 18-vuotiaaksi” tai ”Koulutustakuu 25-vuotiaaksi” -hankkeilla tuettujen nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Nuorten työmarkkinoille integroimiseen tarvittavat taloudelliset resurssit ovat noin 1,02 miljardia euroa vuonna 2024 sosiaaliministeriö ilmoitti.

Vuoden 2026 näkymät ennustavat työttömyyslukujen kausiluonteista nousua tammi-helmikuussa, mutta asiantuntijat odottavat keväällä pientä helpotusta, joka kuitenkin riippuu vahvasti rahapoliittisista toimenpiteistä ja koroista. Nähtäväksi jää, missä määrin poliittinen ja taloudellinen maisema suosii nuorten paluuta työmarkkinoille.