Vandaalit vahingoittavat Srebrenican muistomerkkiä Grazin sillalla!

Vandaalit vahingoittavat Srebrenican muistomerkkiä Grazin sillalla!

Perjantaina 1. heinäkuuta 2025 Grazin pääsillalla oleva väliaikainen muistomerkki Srebrenican verilöylyn 30-vuotispäivän muistoksi vaurioitui. Aloite muistaa oli pystyttänyt tämän muistomerkin Bosnian sodan kauhean kansanmurhan yli 8 000 uhrin muistoksi.

Erzherzog Johannin sillalle asetettiin yksitoista valkoista kukkaa muiston symboliksi. Valitettavasti suurin näistä kukista poistettiin, mikä aloite tuomitsi. Hän näkee tämän tapauksen hyökkäyksenä tilanteen sopeutumista, rauhantyötä ja ihmisoikeuksien suojelua vastaan. "Vaadimme täydellistä tutkintaa tästä ilkivallasta", sanoi aloitteen tiedottaja.

Protestin ilmaisu

Maanantai-iltana yksitoista ihmistä kokoontui sillalle osoittamaan mieltään läsnäolollaan. Tämä oli symbolinen merkki - 11 tarkoittaa heinäkuun 11. päivää, kansainvälistä Srebrenican verilöylyn muistopäivää. Tässä yhteydessä aloite kutsuu sinut muistaa "Grazin rauhanmarssille" ensi torstaina klo 18. ihmisoikeusaukiolla.

Teurastuksen historiallinen konteksti

Srebrenican joukkomurhaa pidetään suurimpana rikoksena ihmisyyttä vastaan ​​Euroopassa sitten toisen maailmansodan. 11. heinäkuuta 1995 Bosnian serbiyksiköt Ratko Mladićin komennossa valloittivat Srebrenican kaupungin. Yli 7 000 muslimibosnialaista, enimmäkseen miehiä ja poikia, menetti henkensä seuraavina päivinä. Tämä tapahtui aikana, jolloin Jugoslavian hajoaminen aloitti katkeran sisällissodan ajan. Etnisten ryhmien väliset jännitteet johtivat siihen, että Bosnia ja Hertsegovinan alueesta tuli konfliktien lähde 1990-luvun alussa.

Srebrenica oli julistettu YK:n turvavyöhykkeeksi, mutta noin 350 YK:n sotilasta ei kyennyt suojelemaan siviilejä. Kaupungissa oli hirmutekojen alkaessa jopa 42 000 ihmistä, joista 36 000 oli pakolaisia. Naiset ja lapset erotettiin miehistä, jotka sitten murhattiin joukoittain. Entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin rankaisemaan näitä rikoksia. Tähän mennessä syytteeseen on nostettu 161 henkilöä.

Viime vuosina on käyty yhä enemmän keskustelua siitä, pitäisikö joukkomurha luokitella kansanmurhaksi. Tilannetta vaikeuttavat poliittiset jännitteet Bosnia ja Hertsegovinassa, jossa muun muassa Serbian pääministeri Aleksandar Vučić ja Bosnian serbien poliittinen johtaja Milorad Dodik joutuvat toistuvasti huomion kohteeksi lausuntojen ja toimien kautta. 11. heinäkuuta 2024 Bosnia ja Hertsegovina ja YK muistelevat kansanmurhaa ensimmäistä kertaa kansainvälisesti ja ovat perustaneet kansainvälisen muistopäivän tälle päivälle.

Muistotilaisuuksissa, joita pidetään myös Srebrenicassa, muistetaan kauheita tapahtumia ja suojellaan uhrien muistoa. Vuosikymmeniä kestäneestä tutkimuksesta huolimatta verilöyly on edelleen kiistanalainen aihe, ja monille totuuden etsiminen ei ole vielä kaukana. Historioitsija Belma Zulic raportoi jatkuvasta murhattujen jäänteiden etsinnöistä.