Uusi riskisimulaatio Hietzinissä: Hoitohenkilökunta havaitsee vaaroja

Uusi riskisimulaatio Hietzinissä: Hoitohenkilökunta havaitsee vaaroja

Asiat käyvät jännittäväksi Hietzing-klinikalla: Täällä avattiin "Riskien huone", innovatiivinen konsepti, joka tarjoaa koulutuksessa oleville sairaanhoitajille mahdollisuuden löytää hengenvaarallisia riskejä erityisesti suunnitellussa ympäristössä. Pääpaino on mahdollisten vaarojen kohtaamisessa vain 12 minuutissa ja kolmen "potilaan" (nuken) avulla. Mielenkiintoista on, että virheitä ei korjata suullisesti, vaan ne yksinkertaisesti merkitään muistiin, mikä on tarkoitettu vähentämään harjoittelijoiden painetta. Manfred Zottl potilasturvallisuustiimistä paljastaa: "Kukaan ei ole koskaan onnistunut löytämään kaikkia riskejä." Tämä antaa toivoa jännittäville haasteille, jotka eivät vain teroi oppimateriaalia, vaan myös teroittavat osallistujien aisteja. Projekti käynnistettiin vuonna 2023 ja se perustuu Sveitsin menestyneeseen malliin.

Idea "Riskihuoneen" takana on Carmen Kreuzer, Hietzing Clinicin keskusharjoittelukoordinaattori. Viime vuonna simulaatioon osallistui yli 100 harjoittelijaa, mukaan lukien opiskelijat, sairaanhoitaja-assistentit ja kirurgiset avustajat. Myös terveysasioista vastaava kaupunginvaltuutettu Peter Hacker ja Wigevin pääjohtaja Evelyn Kölldorfer-Leitgeb olivat "Risk"-haasteen vieraina ja osoittivat suurta kiinnostusta aihetta kohtaan. Kölldorfer-Leitgeb ilmoitti laajentavansa onnistuneen konseptin kaikkiin Wigevin toimipisteisiin, mikä korostaa potilasturvallisuuden merkitystä koko terveydenhuoltojärjestelmässä.

Potilasturvallisuuden merkitys

"Riskihuone" on ratkaiseva panos potilasturvallisuuden tietoisuuden lisäämiseen terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Tutkimusten mukaan simulatiiviset oppimismenetelmät, kuten "Kauhuhuone" (RoH), jota myös käytettiin vastaavassa muodossa, ovat erittäin tehokkaita. Täällä 42 opiskelijaa sairaanhoitajan kandidaatin tutkinnon ensimmäisellä lukukaudella tunnisti onnistuneesti turvallisuuden kannalta tärkeitä virheitä, mikä osoittaa, että näillä menetelmillä on huomattava potentiaali tulevan hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Simulaatio todettiin opettavaksi ja arkipäivän työelämään relevantiksi sekä edistää opiskelijoiden riskitietoisuutta ja havainnointitaitoja.

Haasteita on kuitenkin myös esimerkiksi henkilöresurssien ja logististen resurssien osalta. Siitä huolimatta käy ilmi, että RoH ja vastaavat konseptit tarjoavat tehokkaita tapoja syventää potilasturvallisuutta koskevaa tietämystä ja integroida se realistisiin skenaarioihin. WHO suosittelee myös simulaatiopohjaisia ​​oppimismenetelmiä terveydenhuoltoalan koulutusohjelmissa positiivisen virhekulttuurin vakiinnuttamiseksi ja siten vältettävien virheiden aiheuttaman taloudellisen rasituksen vähentämiseksi.

Innovatiivisia opetusmenetelmiä tulevaisuutta varten

Toinen esimerkki innovatiivisista lähestymistavoista hoitotyön koulutuksessa on BLERC (Blended Learning Escape Room Concept), jonka kehitti FH JOANNEUM. Tämä konsepti yhdistää fyysisiä ja digitaalisia elementtejä ja käyttää pelillistämistä haastaakseen oppijat interaktiivisesti heidän koulutuksessaan. "Yli 90% opiskelijoista koki taitojensa vahvistuneen, ja 72% kuvaili oppimiskokemusta simulaatiokoulutuksensa "kohokohtaksi", tutkimukset kertovat. Tämä ei vain tee oppimisesta tehokkaampaa, vaan myös viihdyttävämpää, mikä on ratkaisevan tärkeää tulevien sairaanhoitajien motivoinnin kannalta.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että terveydenhuoltoalan koulutus on lupaavalla tiellä nykyaikaisten opetusmenetelmien ja selkeän potilasturvallisuuteen keskittymisen ansiosta. Simulaatiot ovat keskeisiä elementtejä, jotka sekä pääsevät käsiksi opiskelijoiden teoreettiseen tietoon että soveltavat sitä realistisiin tilanteisiin. Wien on jälleen asettamassa standardeja sairaanhoitajakoulutukselle aloitteilla, kuten "Riskihuone" ja uusien opetusmenetelmien integrointi.