Kolmosten syntymä ilvesten keskuudessa Schönbrunnin eläintarhassa – toivon pilkahdus!
Tutustu kolmosten syntymiseen euraasianilvesten keskuudessa Schönbrunnin eläintarhassa, joka on tärkeä askel lajien suojelussa Itävallassa.

Kolmosten syntymä ilvesten keskuudessa Schönbrunnin eläintarhassa – toivon pilkahdus!
Wienin Schönbrunnin eläintarhassa on tällä hetkellä erityinen syy iloon: ilvespari synnytti täällä kolme tervettä nuorta eläintä toukokuun puolivälissä. Nämä kolmoset painoivat kukin noin 300 grammaa syntyessään, olivat sokeita ja riippuvaisia äitinsä hoidosta. Miten meinkreis.at raporttien mukaan pienet isot kissat viettävät nyt ensimmäisiä elinviikkojaan suojamajassa ja osoittavat nyt uteliaisuutensa metsäaitauksessa. Eläintarhan johtaja Stephan Hering-Hagenbeck korostaa kolmosten vilkasta käyttäytymistä, sillä heillä on selvästi hauskaa tutustua uuteen ympäristöönsä.
Tämä syntymä ei ole vain ilahduttava hetki eläintarhalle, vaan se on myös merkittävä panos Euroopan uhanalaisten lajien ohjelmaan (EEP), joka pyrkii suojelemaan ja säilyttämään uhanalaisia lajeja. Ilvespari ryhmiteltiin uudelleen viime vuonna: naaras tuli alun perin Riiasta, kun taas edellinen naaras muutti Gdańskiin. Arvioiden mukaan Itävallassa on tällä hetkellä enää noin 35 euraasianilvestä. Heidän olemassaolonsa on vakavasti uhattuna.
Haasteita ilveksille
Euraasianilveksen uhanalaisuuteen on useita syitä. Sen jälkeen kun ne kuolivat sukupuuttoon Saksassa 1600-luvulla ja niiden levinneisyyden dramaattinen väheneminen Euroopassa 1900-luvun puolivälissä, intensiiviset suojelutoimenpiteet ja uudelleenistutusohjelmat ovat tulleet välttämättömiksi. Ihminen ei ole vain kilpailija ruuasta, vaan myös suora vihollinen, sillä metsästys, liikenne ja laiton ammunta vaarantavat ilveksen entisestään. Kattavia tietoja tarvitaan hälventämään väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja ujoista eläimistä. Ilvekset ovat todellisia yksinäisiä ja vaativat hiljaisia, laajoja metsäalueita ja riittävän ravinnon menestyäkseen.
Tilanne on erityisen kriittinen Balkanin ilvekselle, joka on euraasianilveksen alalaji, jota Etelä-Balkanin vuoristometsissä on arvioitu olevan jäljellä alle 50 yksilöä. EuroNatur-järjestö on sitoutunut suojelemaan näitä ilveslajeja ja tekee yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden kanssa Sveitsissä ja Kaakkois-Euroopassa edistääkseen arvokasta tietoa ilveksistä ja turvatakseen heidän elinympäristönsä.
Toivoa tulevaisuuteen
Vaikka susien ja ilvesten olosuhteet ovat haastavat, toivoa on. Saksan liittovaltion yhdistys BUND on jo käynnistänyt onnistuneita uudelleensijoittamishankkeita, jotka kantavat hedelmää myös Pfalzissa. Elinkykyinen ilveskanta on jo matkalla Pfalzin metsään/Northern Vogeesien biosfäärialueeseen. Kaikki nämä toimet ovat tärkeitä ilveksen palauttamiseksi elinympäristöönsä pitkällä aikavälillä ja sen varmistamiseksi, että ne eivät vain selviä, vaan myös menestyvät.
Syntymä Schönbrunnin eläintarhassa on loistava esimerkki siitä, kuinka tärkeitä panoksia lajien suojeluun on tehty. Toivoa säilyy, että tällaisia menestyksiä voidaan saavuttaa myös luonnossa ja että euraasianilvestä ei enää pidetä uhanalaisena tulevaisuudessa.