Kolonialismia ikkunalaudalla: eksoottisia kasveja Wienin maailmanmuseossa

Kolonialismia ikkunalaudalla: eksoottisia kasveja Wienin maailmanmuseossa

Kiehtova näyttely "Kolonialismi ikkunalaudalla" on esillä Weltmuseum Wienissä 28.5.2025-25.5.2026. Tämä näyttely esittelee kymmenen suositun talo- ja parvekekasvin mielenkiintoista historiaa, mukaan lukien puuseppäkuusi, viikuna, aloe vera ja monet muut. Jokainen kasvi kertoo oman tarinansa alkuperästään ja ihmisistä, jotka löysivät ja levittivät sen. Erityisen jännittävää on, että monet näistä kasveista ovat kotoisin Euroopan ulkopuolelta. Niille, jotka haluavat oppia lisää näiden "eksoottisten" elämäkerroista, vierailu tälle esitykselle on pakollinen.

Bettina Zornin kuratoima näyttely tarkastelee kasvitieteilijöiden ja kasvinmetsästäjien roolia 1600-luvulta lähtien, kun he lähtivät etsimään lääke- ja hyödyllisiä kasveja. Tuolloin eksoottiset kasvit toimivat usein aateliston ja yläluokan statussymboleina. Esimerkkinä on hämähäkkikasvi, jota Johann Wolfgang von Goethe arvosti ja joka löysi tiensä hovitunnelmaan. Toinen tähti on sisäkuusi, jonka James Cook löysi Tyyneltämereltä vuonna 1774 ja toi Eurooppaan.

Kasvit nykyajan todistajina

Mielenkiintoista on, että näyttely osoittaa myös, että afrikkalaiset orvokit löysivät tiensä Eurooppaan saksalaisen Itä-Afrikan retkikunnan kautta. Nämä yhteydet tekevät selväksi kolonialismin vaikutuksen kasvitieteeseen ja kasvien havainnointiin Euroopassa. Mutta mitkä ovat näiden yhteyksien juuret? Vuonna 1870 perustetun Wienin Antropologisen Seuran historian mukaan kulttuurien välinen vuorovaikutus on syvälle juurtunut. Tämä yhdistys auttoi perustamaan antropologisen ja esihistoriallisen museon, joka avattiin vuonna 1889 ja johon kuului etnologian ja antropologian osasto.

Museo oli siirtomaa- ja etnografisten kokoelmien tuote, jonka merkitys tuli yhä tärkeämmäksi huolimatta Itävalta-Unkarin siirtomaavallan puutteesta. Esimerkiksi laaja kokoelma Beninin kuningaskunnasta, jonka brittijoukot vangitsivat, liitettiin museoon lahjaksi. Täällä näkyvät kolonialismin siemenet, jotka myös jättivät vaikutuksensa tapaamme käsitellä kasveja.

Uusi katsaus historiaan

Mutta miten näkemys siirtomaahistoriasta ja tieteestä on muuttunut ajan myötä? 1980-luvulta lähtien kriittisiä ääniä aikoinaan kolonisoituneista maista on kuultu laajemmin. Nykyään historioitsijat eivät tutki ainoastaan ​​Euroopan roolia kolonialismissa, vaan myös siirtomaalaisten arvokasta asiantuntemusta. Nämä pohdiskelut avaavat uusia näkökulmia meitä ympäröiviin kasveihin ja tekevät selväksi, ettei tieto ole pelkästään eurooppalaista. Silmiinpistävä esimerkki on kartografia – brittiläisen siirtomaavallan aikana paikallista kasveja ja karttoja koskevaa tietoa jätettiin usein huomiotta tai sitä ei arvostettu riittävästi.

"Kolonialismi ikkunalaudalla" -näyttelyllä Weltmuseum Wien antaa merkittävän panoksen näiden aiheiden kriittiseen tarkasteluun. Vierailijat voivat odottaa monipuolista ohjelmaa, joka ei pelkästään juhlista kasvimaailman kauneutta, vaan keskittyy myös tarinoihin ikkunakasvien takana. Kasvitieteellinen monimuotoisuus rikastuttaa yksityisiä ja julkisia tilojamme, ja tämä näyttely kutsuu pohtimaan vuorovaikutustamme kasvien kanssa.

Lisätietoa näyttelystä löytyy nettisivuilta ORF ja se Wienin maailmanmuseo sekä historialliseen kontekstualisointiin bpb.de.