Kärntner Straße Wienissä: Onko se tulevaisuudessa kaksikielinen Koroška ulicana?

Kärntner Straße Wienissä: Onko se tulevaisuudessa kaksikielinen Koroška ulicana?

Ehdotus herättää parhaillaan Wienissä vilkasta keskustelua: Kärntenin entinen kuvernööri Gerhard Dörfler suunnittelee kaksikielistä nimeä Kärntner Straßelle. Suunnitelmana on tulevaisuudessa merkitä katukyltti sanoilla ”Kärntner Straße – Koroška ulica”. Dörfler näkee tämän tärkeänä askeleena Kärntenin ja Slovenian välisten kulttuuristen ja historiallisten yhteyksien tekemisessä näkyväksi liittovaltion pääkaupungissa. Idea tulee Dörflerin ja valtiosihteeri Josef Ostermayerin tapaamisesta Wienissä, ja sitä tukevat Slovenian suurlähetystön edustajat. Siellä kaksikielisyyttä ei pidetä vain symbolisena eleenä, vaan myös tapana lisätä tietoisuutta slovenialaisesta kulttuurista Itävallassa, erityisesti Wienissä, jossa nämä asiat jäävät usein taustalle.

Aloitetta kohtaan esitetään kuitenkin myös skeptisyyttä. Piirinjohtaja Markus Figlin (ÖVP) toimisto on varovainen tukeessaan. Syyt: Uudelleennimeämisen aiheuttama suuri hallinnollinen taakka sekä siihen liittyvät kustannukset katukylttien vaihtamisesta. Nämä kustannukset joutuisivat viime kädessä maksamaan veronmaksajien. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysi voisi osoittaa, että idea ei ole kovin hyödyllinen. FPÖ:n sisäkaupungin seuran puheenjohtaja Markus Platt on jo hylännyt ehdotuksen "kesävitsinä".

Kaksikielisyyden historiallinen tausta

Kaksikielisyydellä on Kärntenissä pitkä historia, joka ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin yli 100 000 ihmistä Etelä-Kärntenissä sanoi slovenian äidinkielekseen. Nykyään tämä luku on vain muutama tuhat, ja se laskee jatkuvasti. Historiallisesti saksaa pidettiin usein edistyksellisenä kielenä, kun taas sloveniaa pidettiin takapajuisena kielenä. Monien vuosien ajan kaksikielisyyttä pidettiin epäedullisena poliittisena maisemana. Monet ihmiset sanovat, että heidän vanhempiensa äidinkielen menettäminen on heille tuskallista. Näkökulma monikielisyyteen on kuitenkin muuttunut, ja monissa ammateissa, erityisesti raja-alueilla, se tuo selkeitä etuja.

Vahvistaakseen yhteyksiä tähän historialliseen kieleen Dörfler näkee kaksikielisten kylttien positiivisena panoksena slovenialaisen kulttuurin parempaan ymmärtämiseen. Slovenian edustajien tuella Dörfler jättää hakemuksen myös Wienin pormestari Michael Ludwigille ja toivoo hänen tukeaan ideansa toteuttamisessa.

Kärntner Straße, joka yhdistää Wienin Kärntenin, on kehittynyt vuosien aikana näiden kahden alueen välisen ystävyyden symboliksi. Mahdollista nimeämistä koskevat keskustelut ovat siksi sekä poliittisesti että kulttuurisesti tärkeitä. Samalla kun kaupungin vastausta odotetaan, jää nähtäväksi, otetaanko kaksikieliset kyltit käyttöön ja mikä vaikutus sillä voi olla slovenialaisten ja itävaltalaisten kulttuurien suhteeseen.

Tällainen aloite on varmasti askel oikeaan suuntaan paremman ymmärryksen saavuttamiseksi ja kannustimena keskustelulle sloveenien roolista Wienissä. Kuten Slovenian suurlähetystö korostaa, tämä voisi paitsi edistää vuoropuhelua, myös laajentaa sosiaalista tietoisuutta kulttuurisesta monimuotoisuudesta Itävallassa.

Lisätietoja taustasta on artikkelissa MeinBezirk, Krone tai Ö1.