Järjestelmänmurtaja Floridsdorfissa: koulu vai vankila lapsille?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Keskiössä: Franz Jonasin Eurooppa-koulu Floridsdorfissa opettaa "järjestelmän murtajia" vaikeista taustoista.

Im Fokus: Die Franz Jonas Europaschule in Floridsdorf unterrichtet "Systemsprenger" aus schwierigen Verhältnissen.
Keskiössä: Franz Jonasin Eurooppa-koulu Floridsdorfissa opettaa "järjestelmän murtajia" vaikeista taustoista.

Järjestelmänmurtaja Floridsdorfissa: koulu vai vankila lapsille?

Katsaus Franz Jonasin Eurooppa-kouluun Wienissä Floridsdorfissa osoittaa heti, että täällä käytetään täysin erilaista opetustyyliä. Kouluun on perustettu moniluokkainen luokka, jossa opetetaan niin sanottuja "järjestelmän murtajia" eli oppilaita, jotka ovat usein henkilökohtaisen ympäristön kriisien takia vaikeita ja joilla on usein nuorena rikosrekisteri. Yläasteen johtaja Christian Klar puolustaa tätä konseptia kiivaasti. Hän näkee erottamisen näistä opiskelijoista välttämättömänä, jotta muut oppilaat voivat pitää oppitunnit rentoina. "Meidän on kevennettävä paineita luoda positiivinen oppimisympäristö", hän korostaa. Puls24 raportoi.

Mutta onko luokka todella ratkaisu? Opettaja Armin Aigner on skeptinen. Hän myöntää, että moniluokkainen luokka ei ole optimaalinen ratkaisu kaikille opiskelijoille, mutta ei myöskään "umpikuja". Pikemminkin hän näkee luokan mahdollisuutena joko integroida oppilaat uudelleen tavallisiin tunneihin tai valmistaa heitä myöhempään koulutukseen. Koulua äskettäin ravistellut tapaus on esimerkki haasteista: oppilas oli hankkinut aseen itsepuolustusta varten. Kaikista keskusteluista huolimatta opiskelija Alan vahvistaa, ettei hän ollut koulussa, mutta hänet haettiin myöhemmin.

Taustaa ja haasteita

"Järjestelmän katkaisijoiden" ongelma on monimutkainen. Käyttäytymisongelmat ymmärretään poikkeavana käyttäytymisenä, joka voidaan usein havaita psykososiaalisilla alueilla, kuten sosiaalisilla taidoilla ja tunteilla. Macsenaere & Feist-Ortmannin tutkimus osoittaa, että monet näistä nuorista kärsivät ADHD:n kaltaisista diagnooseista, aggressiivisesta käyttäytymisestä tai kiintymyshäiriöistä ja tulevat stressaavasta perhetaustasta. He joutuvat usein negatiiviseen vuorovaikutuskierteeseen apujärjestelmien kanssa, jotka ovat usein ylikuormitettuja eivätkä pysty tarjoamaan sopivia puitteita. Monissa tapauksissa tämä johtaa jatkuvaan vaihtoon eri auttamisorganisaatioiden välillä ja nuorten hyvinvointiuraan ilman todellisia ratkaisuja. Kuvaa yksilöllistä pedagogiikkaa nämä hälyttävät yhteydet.

Erityisen huomionarvoista on, että moniluokkaisella luokalla on tällä hetkellä vain kohtalaisesti osallistujia - vain kolme kahdeksasta oppilasta saapui paikalle. Tämä osoittaa opiskelijoiden suurta tyytymättömyyttä rajausjärjestelmään. Monet voivat paremmin tavallisilla tunneilla. Siitä huolimatta johtaja Klar pitää oppilaitoksen ja muiden opiskelijoiden turvallisuutta erittäin tärkeänä. "Muutama osallistuminen on parempi kuin ei ollenkaan", sanoo opettaja Aigner, joka näkee onnistumisena, jos lapset käyvät koulua eivätkä viihdy puistossa.

Opiskelijoiden näkökulma

Opiskelijat itse ovat tyytymättömiä ja ilmoittavat rikollisesta toimistaan ​​saadakseen rahaa. He jopa tuovat kirjeitä viranomaisilta, jotka liittyvät ruumiinvammaan. "Ilma palaa!" sanoo Alan ja tekee selväksi, että arki luokassa on kaikkea muuta kuin tavallista. Erottelujärjestelmä nähdään esteenä, koska se leimaa heitä ja ennen kaikkea ei tarjoa kipeästi kaivattua tukea. Klar toteaa, että on tärkeää auttaa näitä lapsia, jotta he eivät vaaranna heidän kehitystään.

Toinen tieteellinen näkökulma myös valaisee tätä tosiasiaa. Termi "järjestelmän murtaja" kuvaa nuoria, jotka systemaattisesti testaavat koulutusjärjestelmän rajoja ja usein reagoivat näihin rajoihin käyttäytymisellään aggressiivisilla tai hylkäävillä reaktioilla. Aktiiviset järjestelmän häiritsijät todistavat ulkoisista konflikteista, kun taas passiiviset joutuvat usein vetäytymään ja eristäytymään. GISO Journal tarjoaa Tietoa näistä eri tyypeistä ja siitä, miten ne käsittelevät koulutus- ja tukijärjestelmän haasteita.

Franz Jonasin Eurooppa-koulu on siksi sitoutunut monimutkaiseen ja haastavaan tehtävään. Puls24:n kouluraportointi ei heijasta vain haasteita, vaan myös toivoa järjestelmän uudistamisesta ja siitä kärsivien nuorten auttamisesta. Tulevat kuukaudet näyttävät, osoittautuuko konsepti toimivaksi ja voidaanko opiskelijat ohjata parempaan tulevaisuuteen.