Nuorisorikollisuus Wienissä: Hälyttävät luvut järkyttävät kaupunkia!

Nuorisorikollisuus Wienissä: Hälyttävät luvut järkyttävät kaupunkia!

Wienissä on hälyttäviä uutisia nuorisorikollisuudesta. Vuonna 2024 liittovaltion pääkaupungissa rekisteröitiin yhteensä 14 804 nuorta epäiltyä, mikä osoittaa alaikäisten kasvavan rikollisuuden huolestuttavaa kehitystä. Erityisesti Favoritenin, Floridsdorfin ja Donaustadtin alueet on nimetty pesäkkeiksi, joissa nuorten epäiltyjen määrä on noussut jyrkästi. Pelkästään Favoritenissa kirjattiin 1 397 alaikäistä epäiltyä, joista 17 oli alle 10-vuotiaita – järkyttävä määrä, joka korostaa asian kiireellisyyttä. Myös Floridsdorfin ja Donaustadtin luvut ovat hälyttäviä, sillä rikoksista epäillään 1 734 ja 1 834 nuorta, joista huomattava osa on 10–14-vuotiaita. Sisäministeri Gerhard Karner (ÖVP) välitti nämä tiedot osana FPÖ:n parlamentaarista kysymystä, jota FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz arvosteli ankarasti. Schnedlitz vaatii rikosoikeudellisen vastuun iän alentamista 12 vuoteen ja tiukempia ikärajoituksia.

Wienin nuorisorikollisuudesta käytävää keskustelua leimaa edelleen suuri ei-itävaltalaisten epäiltyjen osuus. Erityisesti 14–18-vuotiaiden joukossa on 1 167 syyrialaista, mikä herättää kysymyksiä kotouttamispolitiikasta. Schnedlitz on vakuuttunut siitä, että integraatiotoimenpiteet ovat epäonnistuneet ja sanoo, että Wienin alueet ovat yhä enemmän väkivallan kasvualustoja. Kasvavien lukujen epäillään liittyvän sairastuneiden nuorten sosiaaliseen ympäristöön.

Maahanmuuttajien tilanne

Erityisesti maahanmuuttajaperheiden nuorten korkeaan rikollisuuteen on monia syitä. Katsaus rikollisuuden yleiseen kehitykseen osoittaa, että pieni osa maahanmuuttajista joutuu rikollisiksi, mutta rikolliset rikokset ovat hämmästyttävän yleisiä. Tämä liittyy usein stressaaviin elinoloihin sekä ikä- ja sukupuolikoostumukseen. Aikuiset maahanmuuttajat, jotka pääsevät työmarkkinoille, tekevät rikoksia harvoin, kun taas väkivaltarikokset tapahtuvat usein yhteisasunnon konfliktien yhteydessä. bpb.de huomauttaa, että rikollisuus on yleensä yleisempää maahanmuuttajaperheiden nuorten keskuudessa, mutta suurin osa ei tee rikoksia.

Keskeistä on, että oppilaitoksilla on keskeinen rooli maahanmuuttajaperheiden lasten kotouttamisessa. Koulutuksen saatavuus ja integraatiomahdollisuudet voivat auttaa vähentämään kestävästi rikollisuuden riskiä. Wienin nykyisen kehityksen vuoksi toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin lisää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Wienin nuorisorikollisuus on vakavan ongelman edessä, joka kyseenalaistaa paitsi kaupungin itse myös maan integraatiopolitiikan. Toivotaan, että asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään tämän huolestuttavan suuntauksen pysäyttämiseksi.